| SUOMEN JOKIEN PÄÄSIVUSTO |
[ Kuusamon jokia ] [ Tekijän tiedot ] [ Valokuvia] [ Web-sivustoja]
[ Jokiluettelo ] [ Putouksia ] [ Veitjoki ] [ Jokien eläimiä ] [ Pikkueläimiä ] [ Ympäristölinkit ]
[ Kitka-ja Oulankajoki ] [ Aallot ] [ Lapin jokia] [ Kalataudit ] [ Luontopalsta ]
[Tulvat] [Web-linkkejä: joet, järvet, meret]
 |
Kuusamon joet Oulankajoki Ivalonjoki Kitkajoki Lemmenjoki
Keski-Suomessa on paljon luonnontilaisia jokia ja koskia kuten Saarijärven, Viitasaaren, Laukaan ja Kuhmoisten vesireitit. Näihin reitteihin kuuluvat monet tunnetut kosket kuten Huopanankoski, Heijostenkosket, Keihärinkoski ja Kuusaankoski. Myös pohjoisessa Keski-Suomessa on pieniä yksittäisiä jokia kuten Viivajoki, Vahankajoki, Vahvasenjoki ja Veitjoki. Näistä Veitjoki sijaitsee 15 km Perhoon johtavalta tieltä itään. Joessa on kahdeksan koskea, joitten välissä lohet ja purotaimenet odottavat pyytäjäänsä.
Parhaimmat kalapaikat ovat Petäjäkosken ja Lankakosken välissä. Myös hauki, säynävä, made, ahven, särki ja kivisimppu viihtyvät saukon, majavan ja joutsenen seurassa. Kalastaja voi yöpyä laavussa.
Jo muinaiset kreikkalaiset miettivät veden kulkua, mutta vielä 1600-luvulla uskottiin maanalaisten virtojen täyttyvän merenalaisten luolien kautta. Tuolloin ymmärrettiin lähteiden pulppuavan runsaimmin sateen jälkeen. 1800-luvulla tajuttiin jokien muovaavan maanpintaan syviä laaksoja ja myöhemmin opittiin ymmärtämään V-ja U-laakson syntytavan erot.
Joet virtaavat tavallisesti alajuoksulla nopeammin kuin yläjuoksulla. Keskellä jokea virtaus on nopeampaa kuin reunassa, koska kitka hidastaa veden kulkua. Virtausnopeus vaihtelee myös pinnan ja pohjan välillä. Pinnalla virtaus on suurempaa.
Joen kuljettaman aineksen määrä riippuu virran nopeudesta ja siitä, millaisen maaperän läpi virta kulkee. Joen kuljettama aines kulkeutuu veteen lienneena, leijuen tai vierien.
Tulvat nostavat vedenpinnan ranta-alueelle. Syitä siihen voivat olla lumien sulaminen, rankkasateet, patojen murtuminen, tulivuoren purkautuminen ja eräät muut syyt. Suomessa pahimmat tulvat esiintyvät Pohjanmaalla Kyrönjoessa sekä Pohjois-Suomessa Tornion-, Kemi- ja Iijoessa. Vuonna 2004 eniten tulvia oli Etelä- Pohjanmaalla sekä Vantaanjoella johtuen suurista rankkasateista juuri noilla alueilla.
Veden voimasta jokirannat syöpyvät ja siirtyvät maanvyörynä veteen. Usein maanvyörymän syynä on ns. yliherkän saven muuttuminen lyhyessä hetkessä velliksi.
Tällainen tapahtuma voi asutuilla alueilla johtaa katastrofiin kuten Ruotsissa Göta-joessa 1970-luvulla (Tuven onnettomuus) tai Norjassa 1800-luvulla (Trondheimin lähelläVaerdalenissa). Suomessa maata vyöryy jokeen eniten Lounais-Suomen ja Etelä-Suomen savikkoalueilla.
[Lähde: Levoton maapallo]
Maailman suurin vesistöalue on Amazonin valuma-alue 7 045 000 neliökilometriä. Maailman pisin sivujoki on Madeira 3380 km. Suurin joensuu on Ob-joella 885 km ja 80 km. Suurin suisto on Bangladeshissä 75 000 neliökilometriä. Suurin vesiputous on Angelin putoukset Carraojoessa Venezuelassa. Putous on 979 m korkea ja vapaa putousmatka on 807 m. Löytäjä oli amerikkalainen lentäjä Jimmy Angel 14.11.1933. Maailman lyhin joki on Oregomissa D-joki, jonka pituus on 36.6 m.
Suomen pisin sivujoki on Muonionjoki 393,3 km. Yksittäisenä jokena Ounasjoki on 299,6 km. Vuoksen vesistöalue on Suomen suurin 61 560 neliökilometriä. Vuoksen virtaus on vesimäärältään suurin 570 kuutiometriä/s. Maaningan Korkeakoski on Suomen korkein putous 46 m. Suomen suurin vesivoimalaitos on Imatralla. Sen putouskorkeus on 25 m ja teho 165 MW sekä energiatuotanto 1000 gigavattituntia.
[Lähde: Ennätysten kirja]
Koko maailma tietää, että Suomi on sadantuhannen järven ja tuhannen joen maa. Ne eivät kuitenkaan saa olla likaämpäreitä eikä likaviemäreitä. Jokiveteen voidaan laskea tietty määrä jätevesiä ilman näkyvää haittaa.
Bakteerit ja muut pieneliöt käyttävät näitä aineita ravinnokseen. Mutta jos jokea kuormitetaan liikaa veden oma puhdistuskyky estyy. Osa maamme joista on pilaantunut liiallisen kuormituksen seurauksena.
Monien taajamien läpi virtaavat joet ja lähellä olevat järvet on asutus, maatalous tai teollisuus saastuttanut. Aivan puhtaita virtoja löytyy enää vain sangen etäällä asutuskeskuksista.
Maatalouden käyttämät väkilannoitteet voivat kulkeutua ojien kautta jokiin ja järviin, minkä seurauksena on ennenaikainen rehevöityminen jopa kalakuolemat. Juomavedeksi ei tällaista saastunutta jokivettä voi käyttää. Miksi jokemme ja järvemme sitten pilaantuvat helposti ? Veden määrä ja virran voima jää niissä vähäiseksi. Lisäksi vedet ovat humuspitoisia ja pitkä talvikin haittaa veden luontaista puhdistuskykyä estäen hapen tulon veteen.
Me näemme keväällä ja kesällä saastumisen seuraukset: kala-, uinti- ja virkistysmatkat ovat monin paikoin tulleet mahdottomaksi, joten parannusta olisi veden laatuun saatava nopeasti. Kolibakteerit ja sinilevät muodostavat joissa ja järvissä ikävän ja epämiellyttävän ympäristöhaitan.
Kalastus vähenee ja turistit karttavat likaisia rantoja. Puhtaasta vedestä joudutaan maksamaan entistä enemmän. Veden puhtaana pitäminen kyllä maksaa, mutta saastunut jokivesi tulee vielä kallimmaksi.
Suomen luonnonkauniista maasta puuttuvat lähes kokonaan suuret rotkolaaksot. Onneksi muutamista paikoista löytyy tällaisia kanjonimaisia luonnonmuodostumia. Eräs niistä on Kevon jokilaakso. Se on Suomen suurin ja villein kanjoni, jossa vuolaasti virtaavan joen pohjalta nousevat jyrkät pahtaseinämät taivasta kohti.
Alueella on rikas kasvi- ja eläinmaailman. Niitä tutkivat Turun yliopiston biologit Kevon asemalla ja luonnonpuistossa. Retkeilijä kuten minä voi kulkea puiston läpi jokikanjonia seuraten ja tehdä kiinnostavia luontohavaintoja.
Itse alueella retkeillessäni kuulin piipitystä taivaalta ja näin kahden tunturihaukan lentelevän Linkkapahdan päällä. Kiviröykkiön keskellä kasvoi yökönlehti, mikä on yksi lihansyöjäkasveistamme. Hiukan kauempana kuljin tunturiherneen ja ruohokanukan ohi.
Maakotkan, piekanan ja tunturipöllön näkeminen ei ole täällä ennenkuulumaton juttu. Matkan varrella olevien Linkan putousten pauhina on hyvää terapiaa kaupungin meluun tottuneelle rinkkaturistille. Retken lopun huipentuma on jylhyydestään ja mahtavuudestaan tunnettu Fiellun putous, jossa 20 metrin korkeudelta vesi putoaa lähes pystysuoraan alas.
Vaikka vesiputous ei vedä veroja Niagaralle eikä Angelin putouksille, voidaan Kevoa kuitenkin kutsua Suomen "Grand Canyoniksi".
"Korkeita tuntureita, syviä rotkolaaksoja, jyrkkiä hiekkarantoja, pauhaavia putouksia, kukkarikkaita rantaniittyjä vilahtelee matkaajan silmissä, kun vene lipuu syvässä uomassa Oulankajokea pitkin. Verraton nautinto ja unohtumaton elämys jokaiselle, joka osaa antautua kauniiden maisemien ja erämaatunnelman lumoihin."
Tällaista poikkeavaa luonnon vaihtelevuutta tapaa vain Oulangan kansallispuistossa. Siellä on hyvät mahdollisuudet vesiretkeilyyn. Jokiluonto on kasvistoltaan arvokas maaperän kalkkipitoisuuden vuoksi.
Täältä löytyvät sellaiset mahtavat putoukset kuin Kiutaköngäs ja Jyrävä, joiden kauneus on ainutlaatuinen vaikka suuruudessa niitä ei voi verrata esimerkiksi Ruotsin Storforssenin putouksiin. Alueen läpi kulkee suosittu 95 kilometriä pitkä Karhunkierros.
Kiutaköngäs
Retkeillessäni alueella aloitin rinkkaretken Kiutakönkäältä, jossa vesi syöksyy punaisten kalliojyrkänteiden välistä alaspäin 600 metrin matkalla 13,7 metriä. Syötyäni eväät jatkoin eräpolkua eteenpäin kohtaan, missä joki tekee hiekkaiseen maastoon mutkia eli meandereja.
Porotokka makaili hiekkatörmällä ja sain sen vangituksi videokameralle. Ylitettyäni huojuvan riippusillan olin jo lähellä Jyrävää, minkä kuulin äänestä. Nyt olin nähnyt Oulankajoen parhaat kohdat, joita olin tullut etsimään: rotkolaakson, villit kosket, riippusillat, meanderit ja porotokat.
7.KOULUJEN JOKIPROJEKTEJA
Eri puolilla maapalloa koululaiset tutkivat jokia. Erityisen huolestuneita ollaan jokien luonnontilan muuttamisesta ja jokivesien pilaantumisesta. Green on globaalinen jokiympäristön suojeluun paneutuva kasvatusverkosto, joka toimii yli 135 maassa esimerkiksi Kanadassa ja Yhdysvalloissa.
Nuorten amerikkalaisten kiinnostusta vesien tilaan pyritään herättelemään projektilla nimeltään "Mississippi Adventure ". Se kestää kymmenen viikkoa ja pitää sisällään veteen liittyviä tutkimuksia hydrologian, historian, taiteen ja sosiologian alalta. Työhön liittyy paljon interaktiivisuutta, raportointia, valokuvausta ja kirjoittamista sanomalehtiin.
Muita Amerikassa toimivia projekteja ovat "The River Conservation Program", "Waterched Atlas"ja "Vermont River Projekt", jossa jokea tutkitaan vesibiologian näkökulmasta.
Myös Suomen kouluissa joet ovat tutkimisen ja tarkkailun kohteina.
Pohjanmaalla Vimpelin yläasteen projektissa tutkittiin Lappajärveen laskevan Savonjoen ja muutamien purojen ja ojien veden ominaisuuksia. Fysiikan ja kemian tunneilla seurattiin veden lämpötilan, vedenkorkeuden ja virtausnopeuden muutoksia. Myös näkösyvyyttä ja veden kuormitukseen liittyviä tekijöitä tarkkailtiin.
Oulunsalon lukiossa tutkittiin vesistön tilaa Liminganlahden projektissa. Tutkimuksen kohteena olivat myös Liminganlahteen laskevat joet ja niiden vaikutus vesistöön. Päätutkimus oli " Vesistön tilaa kuvaavat muuttujat ja vesistöön vaikuttavia tekijöitä".
8.JOKIVISAILU
a. Mikä Suomen jokien pohjaeläin elää kaikkein vanhimmaksi ?
b. Montako vuorokautta jokivesi virtaa joessa keskimäärin ? (16/32/64)
c. Voiko vuolaiden putousten vesimassat jäätyä ? (ei/kyllä)
d. Mitä sana meanderi tarkoittaa joista puhuttaessa ?
e. Mikä Suomen rajojen sisäpuolella olevista joista on pisin ?
KOULUTUS
Isäni sukujuuret ovat Kirvun Sairalan kylässä ja äitini Puumalassa. Itse olen viettänyt lapsuuteni Lappeenrannan Leirin kaupunginosassa Saimaan rannalla. Kävin kouluni Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa, jonka vanhimmasta koulusta pääsin ylioppilaaksi. Lyseon Mikro-kerhon vetäjää Lauri Toivaria saan kiittää siitä, että luontokärpänen tarttui minuun. Ylioppilaaksi päästyäni hakeuduin opiskelemaan biologiaa ja maantietoa Turun yliopistoon. Armeijan suoritin Uudenmaan Rakuunapataljoonassa.
Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuin maantiedon ja biologian opettajaksi. Arvosanoja suoritin maantieteessä, eläintieteessä, kasvitieteessä, ympäristönsuojelussa, taloustieteessä ja kasvatustieteessä. Pro gradu-tutkielman aihe oli " Saimaan vesistöalueen syväväyläverkko ja rahtikuljetusvirrat ". Toimin opiskeluajan lopulla kurssiassistenttina Turun yliopiston maantieteen laitoksella ja osallistuin myös Turun maantieteellisen seuran toimintaan.
Elämänohjeita:
Terveys ja turvallisuus- Hoida kuntoasi riittävällä liikunnalla päivittäin . Kokeile rajojasi ottamatta liian suuria riskejä. Elä terveesti tarkkaillen kroppasi ääntä. Vältä sellaisia nautintoaineita, jotka aiheuttavat riippuvuutta.
Hyvät ihmissuhteet- Luo niin hyvät ihmissuhteet, kun katsot tarpeelliseksi tinkimättä omasta elämäntavastasi. Osallistu lähimmäistesi iloihin ja suruihin tarpeen mukaan. Kuitenkin yksinolo on joskus on välttämätöntä omien ajatustesi selkeyttämiseksi ja akkujen lataamiseksi.
 |
Retkikuva
Koulutus ja työ- Käy nuorena riittävästi koulua, mutta älä elä pelkästään sen varassa ilman harrastuksia. Hanki ammatti, jossa sydämesi on mukana. Vaihda joskus työpaikkaa saadaksesi uusia haasteita. Luovassa työssä käytetään aivojen lisäksi myös käsiä. Seuraa aikaasi vaikka se näyttää kulkevan ohitsesi.
Puhdas luonto- Luonto luo elämällesi raamit, joita ei kannata uhmata. Psyykkisen terveyden perustana ovat hyvät ihmissuhteet ja tasapainoinen elinympäristö. Suojele luontoa tulevan sukupolven vuoksi.
Erilaisuuden hyväksyminen- Hyväksy ihmisten erilaisuus, mikä rikastuttaa myös omaa elämääsi. Älä syrji toisia kansoja tai muita eri tavalla ajattelevia ihmisiä.
Yhteiskunnallinen toiminta-Osallistu yhteisösi toimintaan, jos se kiinnostaa sinua. Äänestä ja käytä muita laillisia keinoja menettämättä kriittisyyttäsi ja omaa ajatteluasi. Jos sitoudut tiettyyn ryhmään jätä tilaa myös omille mielipiteillesi.
TYÖPAIKKOJA JA HARRASTUKSIA
Olen toiminut biologian ja maantiedon lehtorina Laukaassa, Pertunmaalla, Turussa, Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Työvuosia kertyi yli 32.
 |  |  |
1. Maaningan Korkeakoski 2. Kurkia suo yllä 3. Metsäpeura Kivijärvellä
Oikeat jokivisailun vastaukset:
a. Vanhin pohjaeläin on jokihelmisimpukka b. Jokivesi virtaa keskimäärin 16 vrk
c. Kyllä. Talvella voi putousten vesi jäätyä d. Meanderi tarkoittaa joen mutkaisuutta
e. Kemijoki on Suomen pisin joki
 |
Kanottiretkellä Rantasalmella
Copyright: Hannu Kopra 24.10.2013
