| TULVAT JA MAANVYÖRYMÄT |
| Tulvalla tarkoitetaan esimerkiksi joen vedenpinnan nousua kuivana olevalle alueelle. Usein tulva on normaaliin joen elämään kuuluva ilmiö. Suistomaiden viljavuus perustuu tulvien tuomiin ravinnepitoisiin lietteisiin. Suomessa suuria kevättulvia aiheuttavat lumien nopea sulaminen. Joskus tulva voi nousta kovien pitkäaikaisten sateiden jälkeen kesälläkin kuten tapahtui vuonna 2004. Tulvien synty riippuu sateista, lumikerroksen sulamisnopeudesta, kasvillisuudesta ja maaston pinnanmuodoista.Tulvat kestävät yleensä vain lyhyen aikaa, siksi niitä kutsutaan syöksy- tai hyökytulviksi (flash floods). Yleensä pahimmat tulvat esiintyvät Pohjanmaalla Kyrönjoessa sekä Tornion-, Kemi- ja Iijoessa. Kyrönjoki nostaa vetensä huhti-toukokuussa pelloille ja aihettaa myös maanteille haittaa. Kevät 2011 oli Pohjanmaalla melko ongelmallinen paksun jää-ja lumipeitteen sekä sään nopean lämpenemisen takia. Myös Laihianjoki tulvi keväällä 2011 yli äyräittensä. Vuonna 2005 tulvat aiheuttavat ongelmia Lapissa. Keväällä 2005 Lapissa jääpadot nostivat veden jokivarsien asutuksiin ja muihin rakennuksiin. Kaikkein suurin Suomessa mitattu tulvavirtaama on Kemijoen Taivalkoskella 4400 m/s. Kuusamossa Oulankajoen Kiutakönkäällä vesi nousee kevättulvan aikaan jopa kolme metriä. Muualla maailmassa tulvien syitä ovat rankkasateet, lumien nopea sulaminen, tulivuorten purkaukset ja rakennettujen patojen murtuminen. Thaimaan tulvat loka-marraskuussa 2011 johtuivat runsaista monsuunisateista. Ainakin 500 thaimaalaista sai surmansa. Keväällä 2010 Puolassa rankat sateet nostivat jokivesien pinnat korkealle. Erityisesti Veiksel-joen (Wisla) vesi nousi Varsovassa 6.5 metriä normaalia korkeammalle. Yli 200 koulua jouduttiin evakuoimaan tulvan tieltä. Koko Puolassa on tulvissa kuollut yli 20 ihmistä. Vuonna 1963 Pohjois-Italian Vaiontin padon murtuminen aiheutti 3000 ihmisen kuoleman. Etiopiassa kesäsateet nostavat usein jokien pintaa 6-7 metriä. Kiinan Jangtse on tunnettu suurtulvistaa, jolloin vesi voi nousta jopa 30 metriä. Myös Mississipillä ja Rein-joella tulvat eivät ole harvinaisia. [ Maapallo] |
Vuolasvirtainen Käylänkoski
Kivijärven Veitjoki Linkkejä: Thaimaan tulvat 2011 |
| Monien jokien rannat syöpyvät ja kuluvat sekä siirtyvät vyöryen jokiveteen. Maanvieremät kuuluvat ns. massaliikuntoihin, minkä aihettaa maa- ja kivimassojen nopea liike alustalla. Rotaatiovieremässä sortuva materiaali pysyy suurena tai pienenä massana, joka liikkuuu pitkin sisäistä heikkouspintaa.Yleensä lohko pyörii jonkin verran. Tällöin syntyy porrasmaisia rakenteita, joissa alkuperäinen pinta näkyy. Pohjoismaissa maanvieremän syynä on yleensä ns. yliherkän saven muuttuminen hetkessä velliksi. Hurjin maanvieremä sattui Norjassa Trondheimin lähellä Vaerdalenissa 1800-luvun lopulla. Tuolloin 55 miljoonaa kuutiometriä savea virtasi puolessa tunnissa jokilaaksoon peittäen alleen 8.5 neliökilometrin kokoisen alueen. Savivelli vei mennessään 22 taloa ja 111 ihmistä kuoli. Ruotsin pahin maanvyörymä tapahtui Göta-joen varrella Tuvessa 1970-luvulla. Suomessa saviset rantamaat Etelä- ja Lounais-Suomessa ovat alttiita pienille maanvyöryille. Itse Turussa asuessani näin Aurajoen rannalla ylioppilaskylän reunalla kymmenen metrin kokoisen maanvyörymäpaikan. Onneksi siihen kohtaan ei oltu rakennettu taloa. |
Maailman tunnetuimmat padot lienevät Assuanin ja Mississippin padot. Assuanin pato rakennettiin Niilin poikki 1960-luvulla.Ennen padon rakentamista Niili kuljetti vuosittain 125 miljoonaa tonnia lietettä rantapelloille ja jokisuistoon. Padon rakentamisen jälkeen sedimenttikuorma laski 2.5 miljoonaan tonniin, mistä syystä jouduttiin turvautumaan pelloilla kainolannotteisiin. Assuanin padon hyviä puolia olivat tulvien loppuminen, sähkön tuottaminen ja keinokastelu. Misissippiä pyrittiin kahlitsemaan jo 1700-luvulla. Aluksi menestys ei tuottanut tuloksia, koska padot olivat heikkoja tai rakennettiin vääriin paikkoihin. 1880-luvulla joen molemmin puolin rakennettiin 1600 kilometriä pitkät vallit Illinoisista Meksikon lahdelle. Vaikka asian piti olla kunnossa niin toisin kävi. Kymmenittäin tulvia on ollut 1900-luvulla. Niistä viimeisin suuri tulvaveden vallien ylitys tapahtui vuonna 1993. Valkoinen mies on maksanut kovapäisyydestään kovan hinnan. |
