| LAPIN SUURIA JOKIA |
Hannu Kopra
Ivalonjoki on 180 km pitkä joki Lapissa. Sen vedet saavat alkunsa Korsatuntureilta Inarin ja Enontekiön rajalta. Aluksi Ivalonjoki virtaa melko rauhallisena kapeahkossa uomassa soiden ja korpien läpi. Myöhemmin joki kulkee keskellä erämaata korkeiden rantapenkereiden välisessä kanjonissa. Kutturan kylästä, jonne on rakennettu silta matkaa Ivaloon on 70 km. Korkeusero tällä välillä on 82,5 metriä. Vaikka joki on kivikkoinen, se on silti laskettavissa koko kesän. Melonta joella soveltuu myös aloittelijalle. Muutamat kosket kuten Saarnaköngäs ja Toloskoski on syytä tarkistaa ennen laskua rannan puolelta. PORTTIKOSKI Porttikoski on neljän kilometrin päässä Kutturan kylästä. Se on 1400 metriä pitkä. Porttikoskella joen vedet ahtautuvat kapeaan kuiluun korkeiden kalliotörmien välissä. Kosken laskeminen on hyvä aloittaa oikeasta reunasta ja siirtyä sitten keskelle jokea. Alaosa kannattaa laskea keskilinjan vasemmalla puolella. TIMANTTIKÖNGÄS, VÄÄNÄSENNIVA JA MÖLLÄRINKOSKI SAARNAKOSKI Ennen laskua Saarnakoski on syytä tutkia joen oikean rannan puolelta. Reitti kulkee joen keskellä olevan liuskekivipaaden oikealta puolelta. SURMANKÖNGÄS Tämä köngäs sijaitsee 10 km:n päässä Kutturan kylästä. Surmanköngäs on puolen kilometrin pituinen ja sen loppuosassa on voimakas risti-ja hyökyaallokko. SAUNAKOSKI Saunakoski sijaitsee Kultalan kohdalla ja tämä koski melotaan ensin oikealta ja riippusillan alituksen jälkeen siirrytään joen vasemmalle puolella. Matkaa Kutturasta keryy 17 km. KULTALAN-, KOLMOSEN- JA ROVANIEMENKOSKI lasketaan joen oikealta puolelta. GRÖNHOLMANKOSKI Tämä koski on puoli kilometriä pitkä ja sen lasku aloitetaan läheltä joen oikeanpuoleista rantaa ja sitten siirrytään keskelle jokea. TOLOSKOSKI Toloskoski on Kutturasta 40 km:n päässä. Tähän koskeen on syytä tutustua rannalta ennakkoon. Kosken yläosa lasketaan ensin joen vasenta laitaa. Mutkan takia kanootti siirretään oikean rannan tuntumaan, josta siirrytään keskelle ja lasketaan kosken alaosa pienen suvannon jälkeen joen oikealta puolelta. Alakosken keskellä on joukko pahoja kiviä. Toloskosken jälkeen tulee suuri ja helppo suisto, josta reitti kulkee muutaman pikkukosken kautta Ivaloon. Ivalonjoen suistossa joki meanderoi näyttävästi ja täällä pesii monia vesilintulajeja. (Lähde :Lapin opas s. 271-274) |
Lemmenjoen kansallispuiston huomattavin nähtävyys on itse Lemmenjoen rotkolaakso. Lemmenjokilaakso on muovautunut useiksi pieniksi järviksi. Laakson molemmin puolin sijaitsevat komeat tunturit kuten pohjoisen Maarestunturi ja etelän Viipustunturit. Maarestunturin kupeella sijatsevat kuuluisat Lemmenjoen kulta-alueet. Tunturien alaosat ovat tunturikoivikon peitossa ja syvimmissä laaksoissa kasvaa mäntyä. Kulta-alueet sijaitsevat tunturialueella 5-10 km:n päässä Lemmenjoen rotkolaaksosta. Koko rotkolaaksolla on pituutta noin 15 km. MELONTA Lemmenjoella voi liikkua kanootilla meloen lähinnä Njurgalahden ja Kultahaminan yli 20 km:n mittaisella järvi-ja jokiosuudella. Reitti on aloittelijallekin sopiva, koska reitin varrella ei ole koskia ja vettä riittää normaalisti koko kesän. Kultahaminasta on vaikea meloa ylöspäin, koska se ei sovellu vähävetisyyden vuoksi kanoottiretkeilyyn. Kesällä Njurgalahdesta pääsee päivittäin jokiveneellä 20 km:n matkan jokivartta ylöspäin. Ravadasköngäs sijaitsee 15 km:n päässä lähtöpaikasta. Könkäässä on useita koskia, jotka ovat osaksi piilossa joen uurtamassa kanjonissa. Matka jatkuu Ravadaskönkäältä Ravadasjärven pahtojen alitse Kultasatamaan. LINNUSTO Lemmenjoen kansallispuiston alueella tavataan vanhojen metsien, soiden ja tuntureiden lintuja kuten maakotka, laulujoutsen, piekana, korppi, kuukkeli, lapintiainen,lapinuunilintu, isokäpylintu, taviokuurna, metso, pohjantikka, lapinsirkku, keltavästäräkki, metsähanhi, jänkäkurppa, punakuiri, mustaviklo ja tilhi. |
Kemijoki on Suomen pisin joki. Sen pituudeksi on laskettu latvahaarat mukaan lukien 550 km ja ilman latvahaaroja 483 km. Kemijoki on myös Suomen levein joki. Rovaniemeltä merelle laskettuna sen keskileveys on 570 m. Kemijoki laskee Rovaniemen ja Kemijärven kautta Pohjanlahteen. Jokisuulla Kemissä on mitattu Kemijoen keskivirtaamaksi 556 kuutiometriä sekennissa. Kemijoki on tällä paikalla yli 400 metriä leveä. VOIIMALAITOKSIA Kemijokeen on rakennettu 21 voimalaitosta. Kemijoen suurimmat voimalaitokset ovat Petäjäskoski (teho 154 MW), Taivalkoski (133 MW), Seitakorva (130), Pirttikoski (110 MW) ja Isohaara (106 MW). |
Etusivulle Retkiä Lapin luontoon
Tekijä: Hannu Kopra