Veitjoki lähtee matalasta Veitjärvestä ja virtaa kohti Kivijärveä. Joessa on kahdeksan koskea, joiden yhteinen putouskorkeus on 36 metriä. Veitjoessa on eniten vettä touko-kesäkuussa ja syksyllä sateiden jälkeen. Jäät lähtevät viimeistään toukokuun alussa. Yleisimpiä kaloja ovat särki, hauki, ahven, puro-ja järvitaimen. Veitjoessa on luontainen harjuskanta. Myös madetta ja kiiskeä tavataan. Parhaimmat kalapaikat ovat lohenpyyntiä ajatellen alaosan Petäjäkoski ja keskiosan Lankakoski. Useana vuonna Veitjokeen on istutettu lohikalojen poikasia.. Suurimmat hauet piileskelevät koskien välisillä suvantopaikoilla. Siellä ne vaanivat saalistaan, joista särjet ovat tärkeimmät. Koskessa taimenet piiloutuvat kivien taakse. Saukko ja minkki ovat joen vakinaista väkeä. Majavakoiras uiskenteli takavuosina joessa tehden jopa padon. Viime vuosina majavaa ei ole näkynyt.

Joen yllä lentelevät tavit, telkät, rantasipit ja sinisorsat. Veitjokisuulla viihtyvät joutsenet ruokailevat rautaheinikossa. Ne pesivät usein Ukonnevan laavun lähellä, minkä vieressä hiirihaukka hoitaa nälkäisiä poikasiaan. Kanahaukan ja varpushaukan ääni kuuluu kauempaa. Viirupöllö huhuilee iltaisin pönttönsä luota ja lähtee hitaasti myyränpyyntiin. Pajusirkku, lehtokerttu ja peukaloinen ruokkivat poikasiaan. Lehtokurppa kiertää iltaisin reviiriään ja taivaanvuohi mäkättää suon yllä. Pitkäkosken laavun lähellä nähty karhu kiertelee jossain kauempana ravintoa etsien. Metsäpeurat ruokailevat soilla vaarasta välittämättä. Tämä joki tarjoaa sekä saalista kalastajille että luontoelämyksiä laavulta laavulle vaeltajille.

Veitjoen Ukonnevan laavu (nro 4) kevättulvan aikaan Kivijärvellä.

Veitjoen virkistysalueen kartta

KALASSA VEITJOELLA

Kanootti liukuu vauhdikkaasti ja äänettömästi alajuoksulle päin. Pian ollaan pienellä suvannolla. Nostan virvelin ja heitän katkennutta kalaa muistuttavan vieheen veteen. Heti tärppää ja siima kiristyy, mutta samalla hauki irrottaa koukun leukaperistään ja pääsee vapauteen. Valitsen toisen suunnan ja sinkautan uistimen vielä kauemmas. Ja kas kummaa kala on nyt syöntipäällä, kun siima kiristyy taas ja pian hauenvonkale on kanootin vieressä. Nopea tempaisu kädellä ja otus makaa levottomana inkkarikanootin pohjalla. Jatkan matkaa virran vietävänä ja alitan lyhtypylväistä tehdyn sillan. Taas viehe veteen kuin vetouistelussa konsanaan. Kauaa ei kestä kun vapa menee mutkalle ja luulen vieheen jääneen kiinni kiven koloon. Pian huomaan nailonsiiman päässä kalan polskivan. Väsytyksen jälkeen neljä kiloinen köriläs on haavissa ja sitten kanootin pohjalla.

Virta vie edellen kohti laavua. Telkkäkoiras ui edelläni kahden poikasen kanssa. Ennen laavulle tuloa kaksi joutsenta huomaa vesillä liikkuvan ihmisen. Joutsenet lähtevät lentoon pitkän juoksumatkan jälkeen. Upea näky erämaajoella.

Lasken pienen kosken alas kunnes olen uittorännin kohdalla laavulla. Nousen maihin ja perkaan kalat sekä viritän tulet. Hiirihaukka huutaa korkean puun latvassa. Nokipannukahvi virkistää kalamiehen mieltä niin paljon, että on aika palata takaisin kotiin yhtä kokemusta rikkaampana.

Copyright: Hannu Kopra

Vesien pikkueläimiä

Kitka-ja Oulankajoki Kuusamossa

Retkellä Suomenselän erämaissa

Kivijärvellä

Etusivulle