SAIRALASairalan kylän maisemiaSairalan kylä on luovutetun Karjalan alueella entisessä Kirvun kunnassa. Viipurista sinne on matkaa yli 40 km. Sairalan kylä sijaitsee luode-kaakkois-suunnassa olevien Torajärven, Torajoen, Juoksemajärven ja Kuhakosken vesistöalueella. Kirkonkylältä länteen välkehtii kivikkorantainen Yletti-järvi, mikä on alle kolme kilometriä leveä. Neljä kilometriä pitkä Torajärvi laskee Torajoen kautta Juoksemajärveen. Torajoen rannalla oli ennen yksi Sairalan myllyistä. Juoksemajärven pituus on noin 13 km ja leveys alle kilometri. Järven vedenpintaa laskettiin ennen talvisotaa tulvien pienentämiseksi ja lisäviljelymaan saamiseksi. 
Juoksemajärven rantamaisema 2010 Maisemallisesti Sairalan kylä on kapeiden järvien, niittyjen, peltojen, hiekkateiden, kerrostalojen, rikkinäisten suomalaistalojen ja uusien datsojen muodostama sekoitus, missä maasto on varsin kumpuilevaa. Sairalan kylä on parhaiten säilynyt kaikista Kirvun kylistä ja siellä on säilynyt lukuisia suomalaisten tekemiä rakennuksia. Silmiin pistävät lounaasta koilliseen kulkeva rautatie ja suurehkot sähkölinjat. Mäkiä ja kallioita on runsaasti sekä kylän ulkopuolella jylhää hakkaamatonta metsää. Sairalan kylässä Juoksemajärven itärannalta kohoaa Hiidenmäki ja kauempana järven ja peltojen länsipuolella ovat Kotimäki ja Jussilanmäki, jonka rinteeltä Matti Kopran talo on kokonaan kadonnut. 
Jussilanmäki Sairalassa. Sokan talo hävinnyt maisemasta sotien jälkeen. Pohjoisosassa Torajärven länsirannalla on kallioinen Torakallio. Torajärven itärannalla Suninniemessä näkyvä valkoinen kivirakennus on entinen Evankelinen Kansanopisto, jossa turisti voi yöpyä Kirvussa ollessaan. 
Entinen Evankelinen Kansanopisto Torajärven rannalla Räisälästä Sairalaan saavuttaessa vasemmalla lännessä näkyy kookkaan maatalouskolhoosin hylätyt rakennukset. Kauenpana keskellä kylää katselija havaitsee useita kerrostaloja. Pian oikealla näkyy keltainen Sairalan asemarakennus, jonka takana on useita ehjiä suomalaistaloja. 
Sairalan asema oli käytössä 2010 Hiekkatien kääntyessä lounaaseen vasemmalla puolella on puiden siimeksessä valkea entinen Osuuskaupan talo. Sitten ylitetään maantiesilta ja rautatie kunnes palataan taas radan itäpuolelle ja noustaan Munamäkeä ylös. Muutama sata metriä etelämpänä tien oikealla puolella näkyy entisen kansakoulun paikalla kokonaan uusi vaalea kivirakennus. Se lienee nykyasukkaiden kulttuuritalo. Sen jälkeen edessä vasemmalla alle sadan metrin päässä ovat Sairalan suurimmat kerrostalot. Jossain niiden lähellä on pari Sairalan kauppaa. Siellä täällä tien varressa on heikkokuntoisten suomalaistalojen tilalla uusia omakotitaloja, jotka toimivat pietarilaisten kesämökkeinä. Juoksemajärven pohjoispään lähellä tie päättyy ja tien reunassa olevan venäläistalon takana on vanha suomalaistalo, isäni Vilho Kopran ja isoisäni Mikko Kopran kotitalo. Tästä syreenipensaiden koristamasta kotipihastaan isäni ja isoisäni lähtivät evakkoon kesäkuussa 1944 Lappeenrantaan ja Jyväskylään. Kumpikaan heistä ei koskaan palannut takaisin luovutettuun Karjalaan. He surivat syvästi pakkolähtöä. Pihamaalla jäi koirankoppi, josta karjalankarhukoira lähti haukkuen juoksemaan evakkokuorman mukana kohti Lappeenrantaa. Siellä se eli kolme vuotta kunnes jäi Suonionkadulla auton alle samana vuonna kun Pariisin rauhansopimus allekirjoitettiin. 
Isieni talo Sairalassa Juoksemajärven rantamilla. | 
