SAIRALAN LYHYT HISTORIAKirvun Sairalan kylä on saanut nimensä sinne varhain muuttaneiden Sairasten mukaan. Kylän vanhimmat suvut saapuivat 1543-44. Jo vuonna 1546 Koprat ja Anttoset muuttivat kylään Torajärven ja Juoksemajärven väliselle alueelle asumaan vakinaisesti. Suomen sodan jälkeen 1809 Sairalan kansakoulun pohjoispuolelle rakennettiin venäläinen kasarmi, jonka suomalaiset polttivat. Sairalan kylään valmistui ensimmäinen kansakoulu Sepänkankaan tontille vuonna 1898. Karjalan radan osa valmistui 1893, jolloin Sairalan kylän yhteydet Viipuriin paranivat ja tekivät mahdolliseksi paikkakunnan teollisen toiminnan kehittymisen. Sairalan Evankelinen Kansanopiston uusi rakennus valmistui 1937 Torajärven rannalle. Se ehti toimia noin 150 oppilaan opinahjona, kunnes "maan kaunein kansanopisto" oli jätettävä. Rakennus on vielä olemassa. Talvisodassa Sairalassa ei taisteltu, mutta asema oli sotaväen lastauspaikka. Rautatietä ja asemanseutua pommitettiin useasti kuten jouluaattona 1939 ja helmi-maaliskuussa 1940. Talvisodan rauhanehtojen seurauksena kirvulaiset joutuivat ensi kerran evakkoon. 
Jatkosodan kartta Kirvun Sairalan alueelta 8-9.8.1941 Jatkosodassa elokuun alussa 1941 eversti Pajarin johtama 18.Divisioonan joukot suuntasivat etelään Kirvuun ja Sairalaan. Venäläisten peräännyttyä Kirvu ja Inkilä saatiin suomaisten haltuun 8.8. Edettäessä Sairalaan Pajarin joukot joutuivat pysähtymään venäläisvastarinnan takia 9. elokuuta puolikaaren muotoiseen rintamaan Sairalan asemaseudun ympärille. Divisioonan vasemmalla siivellä toimiva JR 27 mursi vihollisasemat Sairalassa 10.elokuuta. 
Sairalan asemaseutu Syys-lokakuussa 1941 paluuluvan saatuaan hyvin moni kirvulainen tuli takaisin kotiin. Toukokuuhun 1944 mennessä kirvulaisita peräti 83.1 % oli palannut takaisin kotiseudulleen. Vuonna 1944 venäläisten suurhyökkäyksen seurauksena 21.6.1944 määrättiin Kirvu evakuoitavaksi viimeisen kerran. Sairalan kylän sadoissa talossa tehtiin evakkokuormaa eikä kukaan tiennyt lähdön olevan lopullinen. Juoksemajärven rantamilla asuvat naapurit Mikko, Tuomas ja Pekka Kopra evakuoivat talojensa irtaimiston. Isäni Vilho Kopra merkitsi huonekaluihin uuden osoitteensa ja kantoi tavarat ulos. Armeijan kuorma-auto nouti ne myöhemmin. Tyhjilleen jäivät kaikki Sairalan tilat, joista kahdeksan oli Koprien omistamaa. Talot joutuivat valloittajien käsiin ilmaiseksi. Miten venäläiset kohtelivat suomalaistaloja? 
Kopran talo (Mölsälä) Sairalassa Juoksemajärven rantamilla 2010 
Sama Kopran talo (Mölsälä) Sairalassa ennen sotia Kylän ulkopuolella olevat talot joko poltettiin tai siirrettiin Sairalan kylälle jotta muualta Venäjältä tulleita olisi bolsevikien helppo valvoa. Moni Sairalassa vielä oleva entinen suomalaistalo on ränsistynyt tai hajoamassa lopullisesti. Ilahduttiko sinua rappeutuneen kotitalosi tai kivijalan näkeminen vieraalla maalla? Epäilen että ilon tilalle tulivat hämmennys, ahdistus ja suru. Onneksi edes kaunis Karjalan luonto säilyy jatkossakin. | 
