PUTOUKSIA JA KOSKIA |
Maailman korkeimpia putouksia ja koskia
Vesiputoukset ovat yksi kauneimmista luonnon tarjoamista nähtävyyksistä. Putousten ja koskien eron määrää se, kuinka jyrkästi vesimassat tippuvat alaspäin. Putouksia on valtavasti eri puolilla maailmaa erityisesti Amerikassa, Aasiassa ja Euroopassa. Kaksi maailman korkeinta putousta ovat Angelin ja Tugelan putoukset. Luettelo on suuruusjärjestyksessä seuraava.
Muita maailmalla tunnettuja putouksia ovat Niagaran, Iquassan ja Viktorian putoukset. Kylmillä seuduilla suuretkin putoukset voivat jäätyä lähes umpeen vaikka vesi jatkaa virtausta jäätyneen kerroksen alla.
Suomessa vesiputoukset ja kosket ovat keskimäärin varsin pieniä johtuen maanpinnan tasaisuudesta. Imatrankoski Vuoksessa oli jylhimpiä koskiamme kunnes se valjastettiin voimatalouden palvelukseen. Fiellun putous Kevolla, Maaningan Korkeakoski ja monet Kuusamon kosket ovat maamme korkeimpien putousten ja koskien joukossa.
Historiallisesti tunnettuja koskia ovat Langinkoski Kotkassa ja Huopanankoski Viitasaarella. Langinkoski oli Venäjän keisari Aleksanteri III:n kalastuspaikka. Suurin saatu meritaimen oli 35,6 kiloa painava lohi, jonka nosti ylös August Hintikka vuonna 1896. Juhani Aho kalasteli Huopanankoskella kuten hänen kirjoittamistaan kirjoista käy ilmi. Huopanankoski on nyttemmin entisöity.
[Lähteet: Encarta Ensyclopedia 2001 ja Kalastus-lehti 1/2001]
Urheilua joilla
Maapallon lukuisat joet soveltuvat hyvin liikkumiseen ja tavaroiden kuljettamiseen. Myös urheilu joilla on yleistynyt viime vuosina, minkä huomaa retkimelonnan ja koskenlaskun kasvavasta suosiosta.
Joilla tapahtuvaksi urheiluksi voidaan laskea koskenlasku, melonta, soutu, sukeltaminen, uinti, kalastus ja muunlainen vesiretkeily. Melonta tapahtuu kanooteille tai kajakeilla. Melontakilpailut joilla jaetaan 1. slalomiin ja 2. koskimelontaan. Slalomissa kajakit pujottelevat vuolaan virran ylle ripustettujen porttien läpi. Kosketus porttiin tuottaa sakkopisteitä.
Taivalkosken slalomrata koskikeskuksessa talvella
Koskimelonnassa nopeuskilpailu suoritetaan 3-8 kilometrin pituisella vuolaalla jokiosuudella, jossa esteet on kierrettävä ja kosket laskettava. Myös lyhyempiä 300-500 metrin kilpailuja voidaan järjestää.
Kumilautakilpailut ovat Amerikassa tulleet muotiin. Uusin laji on canyoning, jossa koskea alas tullaan uiden tai jalan. Laji kuuluu ns. extreme sportin piiriin. Koskiuinti on vauhdikas ja henkeäsalpaava laji, jossa ilmatyynyä ja suojavarusteita apuna käyttäen tullaan jokea alaspäin.
Kaloja voi joella pyydystää perhoilla, uistimella, ongella sekä seisovilla pyydyksillä.Valtaosa kalastusta harrastavista on luonnonystäviä, joille vesistön puhtaus on sydäntä lähellä. Perho- ja uistinkalastus sopii erinomaisesti jokiin ja koskiin. Saalista ei aina saa, koska "tuoreempaa kestää, sanoi ukko, kun kala veteen putosi."
[Lähde:Liikunnan ja urheilun iloa]
Jokisanastoa
Eno = joen vuolle, pääväylä tai iso joki
korva= pitkän kosken jyrkkä paikka
koste= tyyni paikka kiven alapuolella
kurkio = äkkijyrkkä putous
kymi = mahtava joki
köngäs = äkkijyrkkä putous
luoma = pienehkö virtaava vesi
niva= voimakas virta tai vuolle
oja = keinotekoisesti tehty matalahko uoma
puro= kapeauomainen, virtaava vesi
putous= jyrkkä koski, köngäs
sahi = pieni koski
suvanto= hitaasti virtaava joen kohta
vesistö = saman laskuojan kautta mereen laskevien sisävesien muodostama kokonaisuus
vuo= suuri joki
vuolle =kova virtapaikka
Veitjoki
Kaukana pohjoisen Keski-Suomen perukoilla virtaa erämainen joki Veitjärvestä Kivijärveen. Se saa alkunsa Veitjärven rannalta pienenä koskena, jonka partaalla rantasipi seuraa majavan uintia. Vesi kerääntyy tähän kahdeksan kilometriä pitkään jokeen 96 neliökilometrin alueelta. Tummista vesistä enin osa tulee soilta.
Majava on menossa alajuoksulla olevalle kaatotyömaalleen neljän kilometrin päähän. Koskessa veteen sekoittuu happea, joka on kaloille tärkeää. Lohenpoikaset piileskelevät kivien takana. Ne vaanivat koskikorentoja, päiväkorennon ja surviassääsken toukkia. Vesiperhoset sieppaavat pyyntipusseillaan virrasta syötävää. Sudenkorento surraa ulpukoiden yllä ja nappaa sitten eturaajoillaan saaliin lennosta. Vesimittari luistelee joen pinnalla ja myrkyllinen vesihämähäkki on kutonut pyyntiverkon. Hämähäkin myrkky lamauttaa suurehkonkin saaliin.
Saukko
Veitjoki on myös saukon ja minkin valtakuntaa. Välillä hirvi tulee aamuvarhain vettä juomaan ja joskus metsäpeura ylittää joen sopivaa suota etsiessään. Majava jatkaa menoaa ja tulee koskelle, jossa on laavu. Taveja ja telkkiä lentää joen ylitse. Peukaloinen ja pajusirkku visertävät rantapensaikossa. Kauempana metsittyvien peltojen reunamilla punavarpunen ja lehtokerttu kilpailevat laulaessaan. Ison kuusen latvasta kuuluu piipitystä. Siellä hiirihaukkapari korjailee risupesäänsa. Viirupöllöllä on ontossa kelossa pesä, josta lintu tiirailee ympärilleen odottaen illan saapumista.
Jossain kauempana karhu seuraa saaliin toivossa hirvenvasaa, vaikka marjat maistuvat pedon suussa paremmilta. Joki levenee ja suolampareilla istuu nuoria joutsenia. Ne huomaavat ohi lipuvan kanadanmajavan, jonka alapuolella ahvenet, siiat, mateet ja säynävät odottelevat yön tuloa. Vihdoin aurinko tavoittaa horisontin, hämäryys laskeutuu erämaajoen ylle ja majava iskee talttamaiset hampaansa haavan runkoon. Erämaan rauha on lähes rikkumaton.
Jokien ja koskien käyttötapoja:
Voimalaitos Kajaanin kaupungissa
MIHIN JOKIA TARVITAAN ?
uimiseen
sähköenergian ottamiseen
kalastamiseen
kylpy-ja juomavedeksi
luonnon tarkkailuun
kulkuväylänä
kastelu- ja pesuvedeksi
Vanha tervavene Kajaanissa.
Tervaa vietiin Kainuusta Ouluun.
Oulujoella ei ollut 1800- luvulla voimaloita.
MITÄ HUOLIA JOILLA ON ?
jätteet ja saasteet pilaavat vesiä
kalakuolemat
padot estävät kulkemisen
voimalaitokset
luonnon muu turmeleminen
jokien kuivuminen
Copyright: Hannu Kopra 22.03.2012