| KUUSAMON VAELLUSVINKKEJÄ |
Kuusamo tunnetaan erämaistaan, jotka ovat olleet pitkään perinteisiä kesä- ja talvivaelluskohteita. Vaeltaminen on ympärivuotista. Monet suunnittelevat vaelluksensa kuitenkin loma-aikana eli kesällä tai talvella keväthankien aikaan. Myös syksyn ruskavaellus on suosittua. Ensi kertaa vaeltavalle Kuusamon tunturit, joet ja suuret erämaat on uusi kokemus. Moni heistä ei ole välttämättä kokenut mitään niin kaunista, rauhallista ja erilaista luontoa ennen tänne tuloa. Retken onnistumiseksi olisi hyvä suunnitella retken ajankohta, varusteet ja reitit huolella ennen vaelluksen aloittamista. Syksyn ruska-aika on hyvä valinta, koska vielä silloin ilmat ovat melko lämpimiä eikä lunta ole maassa. Talven hohtavat hanget myös houkuttelevat, mutta vaellus talvella vaatii enemmän kokemusta ja hyvät varusteet varsinkin jos ei yövytä autiomajoissa. Paras talviretken aika on pääsiäisen tienoilla, jolloin valoisaa jo riittää kaamoksen jälkeen. Tällöin voi myös harkita vaeltamista lumikengillä suksien sijaan. Perinteinen kesävaellus lienee kuitenkin kaikkein suosituin tapa tutustua Kuusamon jylhiin maisemiin. Seuraavassa kerrotaan enemmän vaeltamisesta talvella.
Valtavaara |
| Pitkä talvivaellus vaatii paneutumista varusteisiin ja kokemusta talvisessa luonnossa liikkumisesta. Tärkeimmät varusteet ovat sukset, monot, ahkio, rinkka, vaatetus, yöpymisvarusteet, kartta, kompassi ja ruoka. Vaellussukset ovat leveät ja tukevat eikä jäiset rinteetkään tuota niillä hiihdettäessä suuria vaikeuksia.
Sukset ja monot kannattaa ajaa sisään ennen vaellusta. Tavarat kulkee parhaiten rinkassa ja ahkiossa, jossa jaksaa kuljettaa materiaalia rinkkaa enemmän. Tosin mäkisessä maastossa ahkiota ei ole aina ilo vetää vaikka olisi hyvät aisat ja valjaat. Rinkan maksipaino on noin kolmannes vaeltajan painosta. Kahta henkilöä kohti voisi ottaa yhden ahkion, yhden rinkan ja päivärepun. Yöpyminen talvisessa maastossa vaatii riittävän paksun ja eristävän makuualustan ja lämpimän makuupussin. Avaruuslakana, porontalja ja retkipatja antavat hyvän eristyksen lumesta. Talviyöpymistä voisi ennen retkeä harjoitella kotimaastossa. Hyvät kartat antavat tietoja reitistä, mutta päivätaipaleita ei kannata nostaa 10-20 kilometriä pitemmäksi. Kompassi ja suunnistustaito sekä GPS ja kännykkä ovat myös tarpeellisia. Pukeutumiseen ei tässä puututa muuten kuin muistutetaan kerrospukeutumisesta. Ruuan lisäksi raskas vaellus vaatii kiinnittämään huomiota nestetasapainoon. Varaa siis juomista ahkioosi ja muista pitää vaelluksella riittävän usein taukoja. Monet pitävät yhtä tuntia kohden 15 minuutin tauon. Se voisi olla hyvä nyrkkisääntö. Viikon vaellus vaatii ainakin yhden lepopäivän. Luettelo:
RETKIKOHTEITA
|
| Kuusamon kansallispuistot ovat suositeltavia kesä- ja talvikohteita, jonne talvisin ajetaan urat hiihtovaeltajille. Näistä tunnetuin erämaalatu kulkee Oulangan kansallispuistosta Juumaan ja sieltä aina Rukalle asti. Talvinen reitti ei ole aivan sama kuin kesävaellusreitti. Tämän talvisen vaellusreitin ensimmäinen taival Juumaan asti on vaativa ja edellyttää hyvää kuntoa. Reitti avataan normaalisti helmikuussa. Vaellusreittiä huolletaan tarpeen mukaan ainakin kerran viikossa. Loppupätkä Juumasta Rukalle on helpompi maaston takia. Ajetuista kelkkareiteistä on olemassa kartat.
Myös Riisitunturi on sopiva vaelluskohde, jonne on avattu latu Syrjälahden lähtöpaikalta. Muuallakin latujen ulkopuolella voi hiihdellä ja yöpyä vapaasti. Myös läheiselle Karitunturin autiotuvalle voi tehdä retkiä avattua latua pitkin. Idempänä Iivaara on myös mahdollinen retkikohde talvisin ja kesäisin. Rukan ympäristöön on ajettu paljon latuja, mutta erämaan rauhaa ei sieltä tahdo löytyä. Muita reittejä Kuusamosta voi etsiä kartasta tai netistä. Posion Korouomalle on vedetty 30 kilometrin pituinen vaellusreitti. Hiihtomahdollisuuksista voi kysellä Metsähallituksen Rovaniemen palvelupisteestä Etiäisestä. Ohjeita eräretkelle:
|
Linkit: Retkeily, Retkiä Lapin luontoon, Oulangan kanjoni, Kitkajoki
