Suomen vapaussota
| Kustaan Vaasan tultua Ruotsin kuninkaaksi, hän salli asuttaa Keski- Suomen suuret erämaat. Tästä alkoi 1540- luvun suuri asutusliike myös Kivijärven suunnalla. Kivijärven Heinonlahden rantamaille tuli asumaan Antti ja Pekka Heinonen. Jauhoniemeen saapui Lassi Häkkinen ja Saarenkylän rantaan Paavo Muhonen. Näin asutus vahvistui Kivijärven rannoilla. Uudisasukkaat tulivat Savosta. Jo etukäteen oli katsastettu sopiva asuinpaikka, kylvetty kaski ja sitten perhe ja karja muutti valitulle asuinpaikalle. Tästä kertoo Henrik Porthanin tallentama runonpätkä: Kivijärven kiltit miehet. Vastingin vahvat uroot. Nuijat nurkissa pitävät. Sopessa sota-aseet. Pimiässä pitkät varret, joilla huovia hosuvat. Ryytteliä rytkyttävät. .......jne.
Ruotsin kuninkaan sotilasleiri Runo kertoo nuijasodasta, josta Kivijärven kansannousu oli ensimmäinen yhteenotto talonpoikien ja ratsumiesten välillä. Sota siis särki uudisasutuksen idyllin. Juuri asumaan tulleet Kivijärven miehetkin joutuivat osallistumaan sotaan lähinnä huollon turvaajina, koska alue oli sopivasti selustassa. Kun sota sitten päättyi 1595, sotaväkeä sijoitettiin myös Kivijärvelle.Tänne oli asettunut Upplannin lipulliseen kuuluvia huoveja, joista moni ei osannut puhua Suomea. Kerran Hannu Niilonpoika yllätettiin nukkumasta ja hänet pantiin kolmen renkinsä kanssa varta vasten hakattuun jääkylmään avantoon, josta poispyrkijät nuijilla lyöden syöstiin alas järven pohjaan. Seuraavana vuonna 1596 tämä tapahtuma kostettiin, kun kahdeksan miehinen joukko riehui kylällä piesten ja tappaen. Kivijärvi ja Rautalammen emäpitäjä oli yksi nuijasodan alkupaikkoja. [Lähde: Atena: Senpä seudun eestä] |
Ruotsalaiset hyökkäävät
[Kuva Tukholman armeijan museosta]
| Suomen sodan (1808-9) yksi sotanäyttämöistä oli Pohjanmaalla. Kesäkuun alussa vuonna 1808 Otto von Fieandtin tuhatpäisen joukon ensimmäinen taistelutoimi oli Perhon muonavaraston valtaus. Päämajan käskystä piti tehdä isku venäläisten varastoja ja huoltokuljetuksia vastaan. Kesäkuun 4 pnä joukko oli tullut Lestijärven kautta Kivijärven pohjoisrannalle, josta suurin osa lähti jatkamaan matkaa venekuljetuksena. Perhon Schonemanin hautamuistomerkki Päällikkö kiirehti itse pikaisesti marssien Kivijärven kirkolle, jossa hän rohkaisi kansaa. Sissiosasto meni Vuonamonlahdelle ja jatkoi sieltä erämaiden läpi kohti Perhoa. Hyökkäysosasto ohitti Risumäen kulkien Jylhän ja Jängän talojen ohi. Lopullisessa hyökkäyksessä parisensataa miestä yllätti täysin venäläiset ja ruokavarastot tuhottiin ja osa jaettiin talonpojille. Lisäksi von Fieandtin joukot saivat 100 muskettia aseidensa täydennökseksi. Myöhemmin elokuun 21 päivänä venäläiset hyökkäsivät Karstulassa 2700 miehen voimin. Vastassa oli 1250 miestä. Tästä voitokkaasta taistelusta venäläistaiteilija on tehnyt suurmaalauksen, joka on ripustettu Kremliin. Verinen taistelu kesti 16-17 tuntia ja von Fiandtin joukot joutuivat perääntymään Kokkolan ohi Oulun tielle. Täältä ne jatkoivat kulkua Ruotsin puolelle. |
Kenraali Aksel F. Airo
| Aksel F. Airo syntyi Turussa 1998. Hän kävi lukion Turun suomalaisessa lyseossa ja pääsi ylioppilaaksi 1917. Kansalaissodassa Airo liittyi suojeluskuntaan valkoisten puolelle. Sodassa hän toimi lähinnä tykistössä taistellen esimerkillisesti Ahvolassa ja Viipurissa. Kansalaissodan jälkeen Airo toimi Lappeenrannan tykistökoulussa ja siirtyi reserviin vänrikkinä. Aktiivipalvelukseen tultuaan hän toimi tykistön upseerina ja osasi käyttää onnistuneesti Vilho Nenosen suunnittelemaa tulenjohtokorttia. 1920-luvulla Aksel Airo siirtyi opiskelemaan Ranskaan Saint-Cyrin kadettikouluun, josta hän jatkoi sotaopintojaan Ranskan sotilaskorkeakoulussa. Hänet ylennettiin majuriksi ja nimitettiin Suomen yleisesikunnan operatiivisen osaston päälliköksi. Aksel Airo oli se mies, joka kehitti Suomelle alueellisen puolustusjärjestelmän. Tätä kautta hänestä lopulta tuli kenraali, joka vastasi Mikkelin päämajassa Mannerheimin alaisuudessa operaatioiden suunnittelusta talvi- ja jatkosodassa. |
Kuvassa Aksel Airo (vasemmalla), Heinrichs ja Mannerheim (oikealla)
| NÄLKÄVUODET: Suomessa koettiin 1860-luvulla katovuosia osittain hallojen takia. Kivijärvellä perättäiset nälkävuodet lisäsivät kuolleisuutta ja viljelijät velkaantuivat. Kuvassa oleva makasiini oli Kivijärven, Pudasjärven ja Saarenkylän yhteinen ja se valmistui 1858. Rakennuksen tarkoitus oli varastoida siemen- ja syöntiviljaa katovuosien varalle. Makasiinissa on kaksinkertainen hirsirunko ja sen alakerrassa oli kahdeksan viljasiiloa, jotka täytettiin yläkerrassa sijaitsevista aukoista. Nykyisin Kivijärven makasiini toimii museona ja on auki pääasissa kesäisin. Linkki: Suomen museot |
Punainen sotilas 1918
Kansalaisota 1918
| Vallankumouksen alkamisen merkiksi punakaarti nosti Helsingin työväentalon torniin punaisen lyhdyn. Punakaartilaisia oli rintamillla 80 000 ja rintaman takana noin 100 000. Venäläiset upseerit antoivat neuvoja punaisten päälliköille. Suurimman osan aseista punaiset saivat asevarikoilta Pietarista tai Suomesta.
Suojeluskuntalaiset saivat aseita, kun venäläisiä riisuttiin aseista sekä laivakuljetuksin Saksasta. Valkoisten tukialue oli Pohjanmaa, josta sodan loppupuolella pyrittiin Hämeeseen Tampereelle. Tampereen suuntaan hyökättiin laajalla rintamalla. Tampereen lukkona pidettiin Länkipohjaa, jonne jämsäläiset joukot hyökkäsivät koillisesta. Keskisuomalaiset olivat lyseolaisia, ylioppilaita, maistereita tai maaseudun parasta ainesta. Komppaniaa johti jääkäri Vilho Korte, karjalaisen talonpojan poika. He olivat pohjalaisia paremmin vaatetettuja. Monilla oli valkoiset hohtavat lumipuvut, jotka Jyväskylän neidot olivat heille valmistaneet. Maaliskuun puolivälissä taistelu Länkipohjasta päättyi valkoisten voittoon. Seuraava kohde oli Orivesi ja muutamia päiviä myöhemmin Kangasala. Tämän jälkeen marssittiin Lempäälän suuntaan. Rautatiesilta vallattiin ja kiskot räjäytettiin, jonka jälkeen joukot komennettiin Tampereen edustalle. Päähyökkäys alkoi huhtikuun alussa eri suunnista ja siihen osallistui runsaasti tykistöä. Pommitukset alkoivat 3.4 ja kaupunki oli kokonaan saarrettu mutta ei vallattu. Ennen jalkaväen hyökkäystä valkoiset jakoivat jokaiselle hattuun laitettavat kuusenoksat. Näin koetettiin erehdyttää punaisia. Ensimmäisenä jalkaväen läpimurto onnistui jääkäriyliluutnantti Erik Melinin johtamalta komppanialta, jonka vaatetus erehdytti punaisia luulemaan heitä omikseen. Ylitettyään rautatiesillan joukot tulivat Hämeenkadulle pääsemättä Hämeensillan yli. He etenivät sivukatuja pitkin Tammerkoskea kohden. Kärkipartio saavutti pian nykyisen Ilves-hotellin kohdan. Parin tunnin päästä Melinin valkoiset joukot olivat valloittaneet Näsinlinnan, minkä merkiksi päällikkö ampui taivaalle valoraketin. Muut joukot hyökkäsivät seuraavina päivinä toisiin kaupungin osiin onnistuen siinä.Tampere antautui 6.4 ja kaupunkia puolustavista punaisista kaatui 1800 ja vangiksi otettiin 11 000 henkeä. Valkoisia kaatui Tampereen taistelussa 600 miestä. Huhti-toukokuun vaihteessa punaisten vastarinta mureni kaikilla rintamilla. Sodan päättyminen ei merkinnyt väkivallan loppumista, koska viha ja kosto johtivat teloituksiin ja melkoinen osa punaisista vangeista menehtyi nälkään tai tauteihin. |
Suomen talvisota 1939-40 Suomussalmella
| Venäläiset hyökkäsivät paitsi Karjalan kannakselle myös Suomussalmelle, koska Stalinin tarkoitus oli katkaista Suomi kapeimmalta kohdalta poikki. Hyökkäys talvisodassa alkoi 30.11 aamulla Raatteessa 17500 miehen voimalla. Joulukuun 5 päivänä oli saatu haalittua niin paljon joukkoja, että ryhdyttiin vastahyökkäykseen. Se ei vielä tuonut tulosta.
Suomalainen konekivääri Raatteen museossa Suomussalmella Pari päivää myöhemmin venäläisjoukot kykenivät valtaamaan Suomussalnen kirkonkylän. Suomalaiset vetäytyivät Kiantajärven eteläpäähän puolustukseen. Joulukuun 9 päivänä saapui eversti Hjalmar Siilasvuo joukkoineen Suomussalmelle, jolloin siellä oli viisi pataljoonaa ilman tykistöä ja panssaritorjunta-aseita. Hänen suunnitelmansa oli hyökätä ja lyödä kirkonkylän neuvostodivisioona. Joulukuun loppuun mennessä kirkonkylä jäikin lopulta suomalaisten haltuun osin palaneena.
Suomalaissotilas suojautuu kranaattikuoppaan Tämän jälkeen kaikki voima voitiin keskittää Raatteen tielle. Ja tarkoitus oli katkaista neuvostojoukkojen yhteydet ja huolto rajan taakse. Hyökkäys alkoi vuoden 1940 alussa. Viikon taistelut johtivat tien katkaisuun ja käytännössä neuvostojoukkojen motittamiseen ja koviin tuhoamistaisteluihin. 10.1 mennessä taistelut Suomussalmella olivat päättyneet Siilasvuon joukkojen voittoon ja 23000 venäläisen kaatumiseen. Suomalaiset menettivät 800 miestä.
Venäläissotilas ihmettelee tuhottua venäläiskolonnaa |
