| KUUSAMON TUNTUREITA JA JÄRVIÄ |
Kuusamon vesistöt ovat runsasjärvisiä ja niiden välissä on vedenjakaja, joka jakaa vedet laskemaan Vienanmereen ja Pohjanlahteen. Kuusamon länsiosissa olevista Yli-Kitka- ja Ala-Kitkajärvistä vedet virtaavat Käylään ja sieltä Kitkajoen koskien kautta Juumajärveen. Kuusamon itäosassa on Kiitämön-, Suiningin- ja Vuotunginjärvi. Niiden vedet virtaavat Kuusinkijokea pitkin rajan yli Paanajärven länsireunaan. Kuusinkijokeen on rakennettu voimalaitos. Pistojoen reittivedet virtaavat Vienanmereen. Kuusamon kaupungin kaakkoispuolella on Kuusamojärvi. Myös Muojärvi, Joukamojärvi ja Kirpistöjärvi sijaitsevat Kuusamossa. Iijokeen laskevia eteläosien järviä ovat Naamankajärvi ja Iijärvi, jotka ovat muodoltaan kapeita ja pitkänomaisia. Kuusamon kaakkoisosan vedet laskevat Suomussalmen reittiin. Tunnetuin näistä järvistä on Julma-Ölkky, jonka rantakalliot ovat yli 50 metriä korkeita. Järven pohjoisosassa on iso halkeama kalliossa nimeltään Pirunkirkko. Hossan Iijärvi on suurin Kaakkois-Kuusamon järvistä. Vähemmän tunnettu jylhänkaru Ruoppijärvi sijaitsee luoteeseen Kuusamon kaupungista. Jyrkät kalliopahdat kohoavat useiden kymmenien metrien korkeuteen. Tämä pari kilometriä pitkä järvi on vain 30-40 metriä leveä. |
| Kuusamoa kutsutaan usein Suomen Sveitsiksi melko suurten korkeusvaihteluiden ja monien tuntureiden vuoksi. Totta onkin että korkeimmat huiput kohoavat lähelle 500 metriä. Mahtavimman tunturijakson huippuja ovat Pyhätunturi (470 m), Rukatunturi (462 m) ja Valtavaara (492 m). Myös Kuntivaara ja Konttainen nousevat yli 400 metrin.
Valtavaara (492 m) Kuusamossa Yli-Kitkan itäpuolella on kartiomainen Naatikkavaara (431 m). Kuusamon kaupungin eteläpuolella on Salmivaara ja itäpuolella Mustavaara ja Marjovaara. Hyvin tunnettu paljaslakinen vaara on Iivaara (469 m). Kallioperältään korkeimmat pohjoisosan tunturit ovat kvartsiittia ja eteläosan vaarat graniittigneissiä. Iivaaran ympyränmuotoinen kivilaji on nimeltää ioliitti, mikä on geologisesti nuorta. Maaperä on pääoson pohjamoreenia, jota monin paikoin peittää maaston juovaiseksi tekevät drumliinit ja harjut. Myös runsaita hiekka- ja hietakerroksia esiintyy erityisesti jokien varsilla. |
| Kuusamossa on paljon rämeitä, nevoja ja lettosoita, joista osa sijaitsee vaarojen rinteillä ns. rinnesoina. Kuusamon eteläosissa on paljon rämeitä ja pohjoisosissa kalkkipitoisuuden vuoksi erikoisia nevoja ja rinnesoita. Usein rinnesuot ovat lettomaisia, kiinteäturpeisia ja niukkasammalisia. Lettosoilla ja korpilehdoissa kasvaa useita harvinasia saniaisia. Tunnetuin niistä on kalkki-imarre, jota ei ole tavattu muualta Suomesta.
Korpi-imarre |
| Kuusamossa kasvaa hyvin erikoisia ja harvinaisia kasvilajeja. Monissa jokiuomissa on erilaisia kasviharvinaisuuksia. Myös kalliopahdoilta löytyy harvinaisuuksia.Tällaisia ovat lapinvuokko, pahtanurmikka, kultarikko, mätäsrikko, arnikki ja kaljukiviyrtti. Rotkolaaksojen eteläisillä kalliojyrkänteillä viihtyvät kangasraunikki, kanervisara, katkeralinnunruoho ja hietaorvokki. Tunturiailakista on tehty havaintoja Kitkajoelta ja Oulankakanjonista. Juuman alueelta on löydetty tunturipitkäpalko. Pohjois-Kuusamon dolomiittikalliolla ja soilla kasvaa erikoinen kalkki-imarre ja joitakin muita harvinaisuuksia.Tulvaniityillä, rantatörmillä ja lettosoilla on myös omat erikoisuutensa. Sinikuusamaa tavataan vain Oulanka- ja Kitkajoen varrelta. Oulankajoen hiekkarannoilla kasvaa pulskaneilikka ja siperianvehnä. Lettosoilta voi löytää tikankontin, ruosteheinän, kapealehtokämmekän ja soikkokaksikon sekä leton reunoilta jämtlanninsaran. Purkuputaansuolta on aiemmin löydetty merisuolake, mikä on merenrantakasvi. Rantatörmillä viihtyvät tunturivehnä, peuranvirna, tunturihärkki ja myös tunturinurmikka.
Tunturikasvillisuutta on Kuusamon vaaroilla, missä tyypillistä on tunturikoivikon runsaus. Se näkyy Iivaaralla ja osin Rukatunturin itäosassa. Sarake nimistä kasvia on tavattu Korvasvaaran rinteiltä. Vaarojen lakialueilta löytyy riekon marjan lisäksi esimerkiksi tunturiliekoa, tunturivihvilää ja sielikköä. Venäjältä levinneitä taigalajeja on metsissä ja soilla. Näihin kuuluvat neidonkenkä, punakonnanmarja, nuppisara ja kolmiohiirenporras. Kuten huomasimme Pohjois-Kuusamo on kasvistoltaan hyvin moninainen ja maisemiltaan Suomen monipuolisin. Tervetuloa tutustumaan. |
