| Suomussalmella on laajat erämaat, isot vesistöt, kiinnostava historia ja kulttuuri. Matkailijalla on täällä paljon mielenkiintoista nähtävää. Suomusssalmi sijaitsee itärajalla Kainuun pohjoisosassa Kuusamon, Kuhmon, Hyrynsalmen ja muutaman muun kunnan välissä. Valtakunnan rajaa on Venäjän kanssa 150 km, jossa on 1-2 km:n levyinen rajavyöhyke. Täällä Raatteen tien päässä on Vartiomuseo torneineen. Maisemallisesti kunta on vaara- ja mäkimaata vaikka korkeat kohoumat ovat vähäisiä esimerkiksi Kuusamoon verrattuna. Laajoja erämaita on runsaasti, ja ne tarjoavat karhuille, susille, ilveksille, ahmoille ja maakotkille hyvät elinmahdollisuudet. Suurin järvi on 137 neliökilometrin kokoinen Kiantajärvi, jonka rannalla on Ilmari Kiannon Turjanlinna, Jalonniemi-talo, Kiantajärven leirintäalue poroineen ja Suomussalmen kirkonkylä. Suomussalmi ei enää ole nälkämaata vaan elinvoimainen matkailupitäjä. Matkailijalle tarjontaa on runsaasti esim. Kiannon Kuohut -kylpylä, Hossan retkeilyalue, Raatteen portti, Turjanlinna, sotamuistomerkkejä sekä hyvät veneily- ja retkeilymahdollisuudet. |
| Venäläinen, kaatuneitten muistolle pystytetty muistomerkki: "Isänmaan pojille- Sureva Venäjä" Raatteen tien alkupäässä |
| Talvisodan monumentin keskellä on muistomerkki "Avara syli ", jossa on 105 vaskikelloa, yksi jokaista talvisodan päivää kohti. Kellot soivat kun tuuli käy. Talvisodan monumentti on kolmen hehtaarin alueella ja siihen kuuluu noin 17 000 isoa kivenlohkaretta. Kivet visualisoivat sodan uhrien määrää ja kärsimystä. |
Sotien 1939-45 näyttelyt ja muistomerkit Suomussalmella
|
Suomen talvisota 1939-40 Suomussalmella
| Venäläiset hyökkäsivät paitsi Karjalan kannakselle myös Suomussalmelle, koska Stalinin tarkoitus oli katkaista Suomi kapeimmalta kohdalta poikki. Hyökkäys talvisodassa alkoi 30.11 aamulla Raatteessa 17500 miehen voimalla. Joulukuun 5 päivänä oli saatu haalittua niin paljon joukkoja, että ryhdyttiin vastahyökkäykseen. Se ei vielä tuonut tulosta.
Suomi konepistooli Pari päivää myöhemmin venäläisjoukot kykenivät valtaamaan Suomussalnen kirkonkylän. Suomalaiset vetäytyivät Kiantajärven eteläpäähän puolustukseen. Joulukuun yhdeksäntenä päivänä saapui eversti Hjalmar Siilasvuo joukkoineen Suomussalmelle, jolloin siellä oli viisi pataljoonaa ilman tykistöä ja panssaritorjunta-aseita. Hänen suunnitelmansa oli hyökätä ja lyödä kirkonkylän neuvostodivisioona. Joulukuun loppuun mennessä kirkonkylä jäikin lopulta suomalaisten haltuun.
Suomalaissotilas suojautuu kranaattikuoppaan Tämän jälkeen kaikki voima voitiin keskittää Raatteen tielle. Ja tarkoitus oli katkaista neuvostojoukkojen yhteydet ja huolto rajan taakse. Hyökkäys alkoi vuoden 1940 alussa. Viikon taistelut johtivat tien katkaisuun ja käytännössä neuvostojoukkojen motittamiseen ja koviin tuhoamistaisteluihin. 10.1 mennessä taistelut Suomussalmella olivat päättyneet Siilasvuon joukkojen voittoon ja 23000 venäläisen kaatumiseen. Suomalaiset menettivät 800 miestä.
Venäläissotilas ihmettelee tuhottua venäläiskolonnaa |
