SUSI tekee pitkiä matkoja talvisin ja sen jälkiä voi nähdä Kuusamossa. Susi on arka eläin ja karttaa ihmistä. Suden rauhoitus on vahvistanut sen määrää. Suomessa on susia muutamia satoja. Se pyytää saaliikseen hirviä, poroja ja peuroja talvisin. Susi pariutuu helmi-maaliskuussa ja kahden kuukauden kuluttua naaras synnyttää 3-6 pentua. Ensimmäisenä talvena sudenpennut kulkevat lauman jälkijoukossa. Jos susi tekee vahinkoa valtio korvaa nämä kotieläinvahingot.

ILVES on ainut kissaeläin näin pohjoisessa. Urokset voivat painaa yli 20 kiloa. Ilveksen turkki muuttuu talvisin punaharmaasta beigen valkeaksi. Koillismaalla ilvesten jälkien näkeminen ei ole mitenkään harvinaista. Pääravintonaan tämä kissaeläin syö jäniksiä, jotka se yllättää vaanimalla. Myös kanalinnut, oravat, ketut ja pikkunisäkkäät kelpaavat. Ilves synnyttää loppukeväästä 2-3 poikasta, joita naaras yksin hoitaa.

SAUKKO on Kuusamosa melko yleinen sillä se pitää virtaavista vesistä, joita täällä on runsaasti. Koillismaalla on noin 200 saukkoa. Erityisesti sulana pysyvien virtapaikkojen lähellä voi nähdä saukon tai sen jäljet. Saukko saalistaa vain vedessä, mutta siirtyessään joelta toiselle eläin tekee kilometrin mittaisia matkoja maalla. Saukko syö pääasiassa kaloja, sammakoita, rapuja ja vesimyyriä. Saukon turkki on lämmin ja vedenpitävä.

Ähtärin ahma

AHMA kuuluu näätäeläimiin, ja se on tässä ryhmässä Euroopan suurin. Eläimen turkki on tummanruskea vaikka väritys vaihteleekin aika paljon yksilöltä toiselle. Korvissa on kellanruskeat reunat. Ahma liikkuu aika laajalla alueella vaikka yksilömäärä onkin alle 200. Eniten ahmoja on Lapissa ja itärajan kunnissa. Ahmanaaras synnyttää maalis-huhtikuussa 2-4 pentua. Jos emoa häiritään, se siirtää pennut uuteen paikkaan.

NÄRHI on kaikkein värikkäin varislintumme. Se on paikkalintu, joka eräässä suhteessa muistuttaa Kuusamossa esiintyvää kuukkelia. Molemmat linnut ovat ruskeita, mutta närhellä on siivissä sinistä ja pyrstö on musta. Närhi viihtyy talvisin ihmisasumusten lähellä ja havumetsissä. Se kerää myös talveksi varastoja. Pohjoisessa Lapissa närheä ei tavata.

PUNATULKKU on värikäs vieras lintulaudoillamme. Talvisin monet punatulkut vaeltavat etsien pihlajanmarjoja ja muuta syötävää. Koiraan tuntee räikeän punaisesta rinnasta ja vatsasta. Naaraan rinta ja vatsa ovat punaruskeita.

MAAKOTKA on vapauden ja rohkeuden symboli. Talviaikoina kotka ruokailee haaskoilla ja syö myös kanalintuja sekä jäniksiä. Paliskunnille voidaan maksaa korvauksia, mikäli tämä petolintu aiheuttaa vahinkoa poronhoidolle. Nykyään maakotkia on Suomessa noin 250 paria, osa niistä pesii kesäisin Koillismaan erämaissa.

PYRSTÖTIAINEN on erikoinen lintu sen vaaleuden, pitkän pyrstön ja pesinnän takia. Sen höyhenpuvussa on valkoista, punaruskeaa ja mustaa. Linnulle tulee mittaa pyrstöstä nokan kärkeen 15 senttiä ja painoa 9 grammaa. Talvisin linnun tapaa usein muiden tiaisten parvessa kovassa ravinnonetsinnässä. Hämähäkit ja hyönteiset ovat linnun mieliruokaa. Kesäisin pyrstötiainen pesii koivuvaltaiseen sekametsään, josta sen rungonvärisen joustavan pesän voi hyvällä onnella tavata. Pesässä on normaalisti 8-10 munaa.

LINTUHAVAINTOJA TALVELLA

Talvella on havaittu Kuusamossa yli 40 eri lintulajia. Vesilinnuista joutsen, sinisorsa ja tavi on nähty Jäterin sulassa. Kanahaukkoja ja maakotkia esiintyy läpi talven. Pöllöistö helmipöllö, huuhkaja, viirupöllö, varpuspöllö ja hiiripöllö on havaittu useamman kerran sekä harvinaisemmat lapinpöllö ja tunturipöllö ainakin kerran.

Tikoista käpytikka on yleisin ja harvinaisempia ovat talvisin pikkutikka ja harmaapäätikka. Pikkukäpylintuja ja kirjosiipikäpylintuja on myös nähty jonkin verran. Lintulaudoilla käy yleisten tiaisten ja punatulkkujen lisäksi puukiipijöitä ja pysrstötiaisia. Kuusamon kaatopaikalla viihtyy tuhannen korpin joukko oikein hyvin. Kuusamon kirkolla on tehty havaintoja pikkuvarpusesta. Kevään myötä ensimmäiset muuttolinnut saapuvat maaliskuussa.

TAIMEN nousee Koillismaan jokiin kutemaan syksyisin. Taimenen kyljissä on runsaasti täpliä ja pyrstöevä on tasainen sekä tanakka. Osa taimenista voi tulla sukukypsiksi jo synnyinjoessaan ja lisääntyä ns. tammukkana eli purotaimenena. Jokainen tammukka voi olla tuleva suurlohi. Koillismaalla esimerkiksi Kuusamossa taimenten elinolot ovat varsin hyvät virtaavien vesien runsauden takia. Erityisesti Kitkajokeen on tehty istutuksia siellä olevasta Käylän kalantutkimuslaitoksesta. Jyrävän putous estää idästä tulevan luonnonlohen nousun Kitkajoen yläjuoksulle.

HAUKI on meille tuttu ja ahvenen jälkeen yleisin kala. Sen keskipituus on puolen metrin luokkaa ja paino 0.5-3 kiloa, mutta usein enemmänkin. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kuusamon Muojärvestä talvella saatu 11,3 kiloa painava jättihauki. Se saatiin 50 mm:n verkoilla, joihin peto oli vielä tehnyt ison reiän. Samassa järvessä viihtyvät mateet, siiat ja säynävät. Kuten tiedetään hauki syö miltei yksinomaan muita kaloja. Olen toki tavannut hauen mahasta sammakoitakin. Hauki on yleinen koko Suomessa Lapin pohjoisosia myöten.