PYRSTÖTIAINEN

Suomessa on joitakin harvoin nähtyjä lintuja. Eräs niistä on pyrstötiainen. Lintu on erikoinen vaaleuden, pitkän pyrstön ja pesän takia. Linnun höyhenpuku on valkoinen, punaruskea ja musta. Nokasta pyrstön kärkeen linnulle tulee mittaa 15 senttiä. Pyrstötiainen painaa vain 9 grammaa. Tänä talvena näin pari kertaa mökillä pystötiaisparven, jossa oli sini- ja talitiaisia. Linnut etsivät pensaikosta hyönteisiä ja hämähäkkejä liikehtien hermostuneesti. Kesäinen pesintä ja poikasten ruokinta on erikoista. Pesän pyrstötiainen sijoittaa puun hankaan monasti kosteaan koivuvaltaiseen sekametsään. Pesää on vaikea havaita, sillä ulkokuori on vuorattu puun väriseksi. Pesässä voi olla 2000 höyhentä. Tähän joustavaan ja venyvään pesään lintu pyöräyttää 8-10 munaa. Pystötiaisella on erikoista lastenhoitoa, kun useat eri yksilöt avustavat poikasten ruokinnassa. Näin erikoiseen lintuun on mukava tutustua luonnossa. Näkisipä sen useammin.

Linkki:Lintukuva

TUNTURIPÖLLÖ

Tiedätkö miksi pöllön pitää kääntää päätään katsoessaan sivulle? Koska pollön silmämunat ovat kasvaneet kiinne silmäonteloihin. Vaikka pöllöjä pidetään viisauden symbolina, eivät ne ole läheskään niin viisaita kuin korpit ja naakat. Monasti ne eivät vauvaidu edes rakentamaan pesää vaan turvautuvat kalliojyrkänteeseen, maahan tai variksen vanhaan pesään. Yksi kauneimmista pöllöistä on tunturipöllö. Kun sen pesintäaika tunturialueella koittaa, haudonta alkaa heti ensimmäisen munan ilmaannuttua. Viimeisen munan munimiseen voi kulua useita viikkoja. Siksi poikasia kuoriutuu vielä senkin jälkeen, kun osa poikasista on poistunut pesästä. Pohjoisilla alueilla sopulimäärät vaihtelevat neljän viiden vuoden välein ja silloin tunturipöllöt lisääntyvät voimakkaasti. Välivuosina linnut veltavat huomattavasti etelämmäs aina Kuusamoon ja Keski-Suomeen asti. Suomessa pesivien tunturipöllöjen määrä on erittäin pieni.

Kuopion luonnontieteellinen museo

LUONNONSUOJELU

Luonnonsuojelun päätehtävänä on alkuperäisen, koskemattoman luonnon suojelu sekä myös kulttuurimaiseman säilyttäminen jälkipolville. Onneksi maassamme on saatu kovien taistelujen jälkeen säilymään upeita jokia ja koskia, erämaita, tunturialueita ja soita erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Näiden alueiden suojeleminen lastenlapsillemme on kulttuuri-ihmisen velvollisuus. Monasti talouselämän edustajat väittävät ,ettei maallamme ole varaa pitää suuria alueita luonnontilassa, ja siksi viimeiset erämaat olisi otettava teollisuuden käyttöön. He unohtavat että erämetsillä on taloudellisten arvojen lisäksi muutakin merkitystä erityisesti virkistysmielessä. Myös metsäluonnon monimuotoisuus palvelee eläinten ja kasvien säilymistä Suomessa. Voisi kuvitella että Lapin erämaat ovat vuosikymmenien kuluttua kullan arvoisia. Myös suurpedot, petolinnut ja Lapin kasviharvinaisuudet säilyvät niissä erämaissa paremmin suojelun ansiosta.

Linkki : Ihminen ja luonto

MAJAVAN TALVI

Havupuiden neulaset ovat yöllä sataneen lumen peitossa. Tiaisparvi etsii ruokaa metsän siimeksessa. Majava on kaatanut puita talvivarastoa varten. Se on ensiluokkainen metsuri ja puun kuljettaja. Talttamaisilla etuhampailla se lyhyessä ajassa saa isonkin haavan nurin.Tällä tavoin majava pystyy muuttamaan maisemaa. Seurasin kerran joella illan hämärässä, miten majava nousi vedestä haavikkoon ja alkoi jyrsiä yli 15 cm:n haapaa. Lastut lensivät nopeasti puun ympärillä. Lopulta puu mätkähti jokeen. Pilkottuaan haavan majava vei osan puista joenhaarassa olevan pesän päälle ja osan se jätti ruokalautaksi pesän edustalle. Tällaisia metsurin ja insinöörin ammattilaisia ei tapaa joka päivä.

[Majavan kuva]

MANAMANSALON SAARELLA

Oulunjärvi on mielenkiintoinen tuttavuus. En ollut ennen käynyt tuolla järvellä. Mutta nyt siihen tuli mahdollisuus, kun Kuusamoon mennessä yövyimme tuon järven suurimmassa saaressa Manamansalossa. Saari sijaitsee Vaalan kunnassa ja se jakaa Oulunjärven kahteen osaan. Saarelle pääsee pohjoisesta sillan yli ajaen tai lossilla etelästä Vuolijoen kautta. Jäkälää ja mäntyä kasvavan saaren hiekkaiset rannat ovat tehneet siitä suositun lomakohteen. Saaren luoteiosassa on lisäksi 13 kirkasvetistä lampea, joihin on istutettu kirjolohia, taimenia ja järvilohia, joita turistit mielellään pyytävät. Usean leirintäalueen lisäksi saarella on erilaisia lomakyliä ja -mökkejä sekä joitakin pienimuotoisia tutustumiskohteita kuten Kassu Halosen taidetalo.

[Oulujärvi]

J Ä R V E L L Ä

Järvien vedet jäätyivät tänä vuonna varsin myöhään. Taivas on pilvessä ja lumisateet piiskaavat järven pintaa. Kalastajia ja retkeilijöitä on saapunut vain muutamia Koirajärvelle. Pari asuntovaunua odottaa pilkkijöiden saapumista.Tuuli käy pohjoisesta, mikä selittää ilman kylmyyden.Veneet ovat kumollaan Koirajärven rannassa ja käpytikka hakkaa käpyä rantapuussa. Heikinjärven nevalla yksinäinen hirvi jatkaa kulkuaan suon poikki. Se ei ole joutunutkaa hirvimiesten luotien tielle. Rauhoitettuja metsäpeuroja ei näy missään. Ehkä ne ovat menneet Pohjanmaan lakeuksille talven viettoon. Kuu nousee Koirajärven takaa. Kaikki koululaiset alkavat valmistautua hiihtoloman viettoon. Kaksi innokasta retkeilijää hiihtelee polkua pitkin. Aarnipuut huokailevat alakuloisina tuulessa. Kunnes aurinko laskee ja tulee pitkä ja pimeä talviyö.

Hirvas ja vaadin Kuusamossa

KYSYMYS POROSTA ?

Mikä on porohirvaan keskimääräinen paino ?

a. 40- 60 kg

b. 90-100 kg

[Suupohjan linnut]

[Suomenselän linnut]