INARINJÄRVI |
Hannu Kopra
Inarinjärven pinta-ala on 1084 neliökilometriä. Se on kooltaan Saimaan ja Päijänteen jälkeen Suomen kolmanneksi suurin järvi, jossa on 3318 saarta. Inarinjärven leveys on yli 50 kilometriä ja pituus lounaasta koilliseen noin 80 kilometriä. Järven syvin kohta (95 metriä) sijaitsee Vasikkaselällä pohjoisessa painaumassa. Kokonaisuutena Inarinjärvi on varsin matalaa, sen keskisyvyys on vain 14.3 metriä. Veden lämpötila on heinäkuussa 14-16 astetta. Säännöstelystä johtuva veden vaihteluväli on noin kaksi metriä. Säännöstelystä huolimatta Inarinjärvi on varsin erämainen ja karu vesialue, josta löytyy veneilijälle valtavasti erilaisia reittivaihtoehtoja. Inarinjärven suurille selille ei kannata kanootilla tai pikkuveneellä mennä tuulisella kelillä. Silloin reitti valitaan kulkemaan suojaisten saarten kautta. Sää Inarinjärvellä voi muuttua puolessa tunnissa niin huonoksi, ettei suurille selkävesille ole mitään asiaa. Inarinjärven suurimmat selät ovat Vasikkaselkä, Satapetäjäselkä, Sammakkoselkä, Kasariselkä ja Ukonselkä. Suurimpia saaria ovat Mahlatti, Petäjäsaaret, Jääsaaret, Kaamassaari, Tervasaari, Lusmasaari, Viimassaari ja Roiro. Inarinjärvellä on useita autiotupia, joissa voi yöpyä. Metsähallituksen omistuksessa olevat varsinaiset Inarinjärven autiotuvat ovat Jääsaari (4 h), Kahkusaari (8 h), Kaikunuora (Punainen tupa 10 h), Kärppätupa (6 h) ja Petäjäsaari (6 h). Suurimmat Inarinjärveen laskevat joet ovat Ivalonjoki, Juutuanjoki, Kirakkajoki, Siuttajoki, Nellimjoki ja Surnajoki. Ivalonjoki muodostaa suiston laskiessaan Inarinjärveen. Ivalonjoki Törmäsen kylän lähellä
|
Inarinjärven tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Ukonkivi, Korkia-Mauran jääluola ja Pilpajärven erämaakirkko. Muita kohteita ovat Kuuvan salmi, Hautuumaasaaret sekä Ivalonjoen suisto ja lähellä järveä oleva Karhunpesäkivi. Näiden lisäksi matkailijoita kiinnostaa Inarin sataman museorannassa sijaitseva saamelaismuseo Siida ja Juutuanjoen etelärannalle vuonna 2012 avattu saamelaisen kulttuurin keskus, Sajos. Siidassa toimii myös Ylä-Lapin luontokeskus. UKONKIVI oli aikoinaan inarinsaamelaisten palvonta- ja uhripaikka. Ukonkivi on 200 metriä pitkä, 100 metriä leveä ja 30 metriä korkea saari. Sieltä avautuu hieno maisema Inarinjärvelle. Saarella sijaitsevasta luolasta on löydetty peurojen ja porojen sarvia ja luita. Paikalle pääsee museorannasta vesibussilla tai käyttämällä omaa venettä.Inarin kirkolta on Ukonkivelle matkaa noin 11 kilometriä. KORKIA-MAURA on saari, jossa sijaitsee jääluola. Jään paksuudeksi on arvioitu 15 metriä. Saaren rannassa on laituri ja tulentekopaikka. PILPAJÄRVEN ERÄMAAKIRKKO on rakennettu alkuaan 1646. Nykyinen erämaakirkko valmistui 1760. Pilpajärvelle kulkee viisi kilomeriä pitkä polku kivikkoisen mäntymetsän halki. Retkeilijöitä varten on rakennettu takalla varustettu päivätupa ja sauna. KUUVAN SALMI on Matti Kuuvan sata vuotta sitten lapiolla kaivama kanava, joka on sata metriä pitkä ja pari metriä leveä. KARHUNPESÄKIVI on iso siirtolohkare, jota kansa kutsuu Karhunpesäkiveksi. Tämän kiven huokosiin imeytyvä vesi rapauttaa mineraaleja, jolloin kiven sisäpintaan syntyy pieniä kuoppia. Tarinan mukaan saamelaismies ja karhu olisivat yöpyneet tämän luolan uumenissa yhtäaikaa. Karhunpesäkiven kuoppia Karhunpesäluolan suuaukko
Nallekarhu Karhunpesäkiven myymälöiden luona IVALONJOEN SUISTO sijaitsee Koppelon kylässä lähellä Ivaloa. Ivalonjoki jakautuu useaksi uomaksi, joiden väliin jää monia saaria. Tämä alue on lintumiesten tuntema paikka, jossa pesivät esimerkiksi heinäsorsa, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, kurki, isokuovi, pikkulokki, suopöllö, törmäpääsky, ruokokerttunen ja punatulkku. SIIDA on Inarin kirkonkylässä sijaitseva saamelaismuseo ja luontokeskus. Museossa voi seurata saamelaisten kulttuurin historiallista kehitystä, vuodenkiertoa, porotaloutta ja Lapin luontoa. Kesällä 2012 esillä on Reijo Raekallion poroaiheisia kuvia. Luontokeskuksessa on luontokuvaaja Antti Haatajan "Taydellistä valoa etsimässä"-näyttely. Saamelaismuseon puolella on näyttely "Painettu saaamen kieli". Näyttelyn vanhin esillä oleva kirja on vuodelta 1515. Siidan ulkomuseossa on myös lukuisa joukkoa erilaisia saamelaisten elämään kuuluvia rakennuksia ja tarvekaluja. Vaskojokivarresta siirretyt Tirron rakennukset 1850-luvulta
Poromiehen nuotio
|
KALASTO on Inarinjärvessä monipuolinen, koska järvessä tavataan 10 alkuperäistä ja neljä istutettua kalalajia. Järven alkuperäisiä kalalajeja ovat taimen, nieriä eli rautu, siika, harjus, hauki, ahven, made, mutu, kymmenpiikki ja kolmipiikki. Istutettuja kalalajeja ovat harmaanieriä, järvilohi ja muikku. KALASTUS INARINJÄRVELLÄ Inarinjärvellä tärkein kalastusmuoto on vetouistelu. Eräiden arvioiden mukaan parhaat viehevärit Inarinjärvellä olisivat musta, hopea ja kupari. Mökkiläiset harjoittavat myös verkkokalastusta. Vuonna 2004 Inarinjärvelle myytiin 1600 virkistyskalastuslupaa. Läänin viehekalastusluvalla arvioitiin pyytäneen noin 500 kalastajaa. Saalista ulkopaikkakuntalaiset saivat noin 24 000 kiloa, johon on lisättävä mökkiläisten saama saalis 17 000 kiloa. Yhteensä ulkopaikkakuntalaiset saivat yli 40 000 kiloa kalaa. Vuoden 2007 saalistilastojen mukaan eniten pyydettiin siikaa ja taimenta. Muita saaliskaloja olivat muikku, nieriä, harjus, hauki, ahven, harmaanieriä, made ja järvilohi. Inarinjärven kumpuilevaa järvimaisemaa |
Etusivulle "Retkiä Lapin luontoon"
Tekijä: Hannu Kopra 02.03.2014