| Olavinlinnan rakentaminenOlavinlinnan rakentaminen aloitettiin 1475 Ruotsi-Suomen itäosan tukikohdaksi. Linnan tarkoitus oli turvata valtion ja kirkon asema itärajalla. Rakennuspaikaksi tuli Kyrönsalmen kallioinen saari. Sen edustalla sulana pysyvä virta esti talviset hyökkäykset kalliosaarelle. Linnaa rakensi 1470-luvulla 16 tallinnalaista muuraria. Rakennusaineina käytettiin kiveä, hiekkaa ja poltettua kalkkia. Rakennusaineet tuotiin vesitse saarelle. Aivan ensimmäiseksi rakennettiin todennäköisesti Kirkkotorni. Saaren korkeimmalle kalliolle pystytettiin Kellotorni.Linnan asevarastoLinnan keskiaikainen asevarasto oli tärkeä puolustuksen kannalta. Siellä säilytettiin jalka- ja käsijousia, hakapyssyjä, ammuksia ja tykinputkia. Käsijousen kaari tehtiin taipuisasta puusta ja jänteet yleensä eläinten jänteistä. Nuolen kärjet olivat rautaa ja varsi puuta. Nuolen lentomatka oli jopa 120 metriä. Vahvan jalkajousen lentomatka oli 360 metriä, mutta jousella voitiin ampua vain yksi nuoli minuutissa. Tämän lisäksi sotilaat käyttivät omia käsiaseita eli keihäitä, hilpareita ja paalukirveitä. 1540-luvulla Olavinlinnassa ruvettiin valamaan tykkejä ja luoteja. Vuoden 1570 sodan alkaessa Olavinlinnassa oli 124 asemiestä, joiden käytössä oli jo 11 tykkiä( Lähde: Muurien suojassa). Sotaväen elämään kuului linnan puolustaminen ja välillä tehtiin sotaretkiä rajan tuntumaan. 1581 sotajoukko suuntasi kulkunsa Pohjois-Karjalaan. Retkellä hävitettiin useita karjalaiskyliä.Linnan malmi ja lähisaaretOlavinlinnan lähisaarille kehittyi pieni yhdyskunta nimeltää linnan malmi. Siellä asui käsityöläisiä ja sotamiehiä, joiden elanto oli riippuvainen linnasta. Viereisille saarille tehtiin mylly, tiili-ja kalkkiuunit sekä saunoja. Linnan edustan pienille saarille annettin käytön mukaan nimet Tallisaari ja Kavassisaari. Olavinlinnaa ympäröiviltä kaskimailta hankittiin viljaa ja riistaa sekä koskista kalaa. |