Kun Suomi taisteli 1939-1944

Taisteluja

Talvisota

Raatteen tie

Suomussalmi

Sotaa Kannaksella

Karjalan kannas

 

 

 

 

 

Hyökkäyssuunnat Suomeen 1939-40

Venäläiset ampuivat omia joukkojaan Mainilassa 26.11.1939 ja syyttivät siitä suomalaisia. Neuvostoliitto aloitti talvisodan 30.11.1939 hyökkäämällä Suomen rajan yli maalla, merellä ja ilmassa.

1. PETSAMON hyökkäykseen osallistui kolmesta venäläisestä divisioonasta yksi (52. D), joka mursi suomalaiskomppanian vastarinnan. Myöhemmin helmikuussa venäläiset etenivät pieneen Nautsin kylään. Tavoitettaan Ivaloa he eivät koskaan saavuttaneet.

2. SALLASSA hyökkäsi kaksi venäläistä divisioonaa 35 000 miehen voimalla. Vastassa oli 1500 suomalaissotilasta, jotka joulukuun alkupuolella polttivat pakon edessä Sallan. Kemijärveltä lähti vastahyökkäykseen JR 40 ja venäläiset perääntyivät Savukoskelle. Lopulta vapaaehtoinen ruotsalaisten taisteluryhmä otti rintamavastuun.

3. RAATTEEN TIELLE ja SUOMUSSALMELLE hyökkäsi puna-armeijan 163. divisioona. Viikko sen jälkeen Suomussalmi evakuoitiin ja poltettiin. Suomalaiset pyrkivät lyömään vihollisen eversti Hjalmar Siilasvuon johtaman JR 27:n avulla. Raatteen tietä lähestyi lisäksi uusi 44. ukrainalaisdivisioona. Ensin hyökättiin Suomussalmen raunioita hallussapitävän 163. divisioonan kimppuun ja katkaistiin sen huoltoyhteydet. Venäläisdivisioonan rippeet vetäytyi Juntusrantaan. Seuraavaksi katkaistiin Raatteen tiellä olevien ukrainalaisten perääntymistiet ja pilkottiin joukot sivustahyökkäyksillä. Taammikuun 7. päivään mennessä suomalaisten voitokkain taistelu oli päättynyt.

4. LIEKSA ja KUHMO. Suomen rajan ylittäneet puna-armeijan joukot lähestyivät Lieksaa. Suomalaiset ryhtyivät taisteluun ja venäläiset eivät päässeet läpi. Joulukuun lopussa venäläiset vetäytyivät takasin omalle puolelle rajaa asettuen puolustukseen.

Kuhmossa venäläiset hyökkäsivät 13 000 miehen voimin tarkoituksenaan vallata Kuhmo, Sotkamo ja Kajaani. Aleksei Vuokon prikaati sai vastahyökkäyksellä pysäytettyä venäläisen 54. divisioonan. Sen avuksi lähetettiin venäläinen hiihtoprikaati, jonka suomalaiset saartoivat ja aloittivat tuhoamistaistelut. Noin 300 venäläistä pelastui 1800 miehen neuvostorykmentistä. Kuhmon suunnalla venäläisten kokonaistappiot olivat noin 10 000 miestä.

5. LAATOKAN KARJALASSA puna-armeijan tarkoitus oli vallata Sortavala ja edetä aina Mikkeliin ja Kuopioon asti. Suomalaiset vetäytyivät Kollaanjoelle, jonne venäläisten hyökkäys pysähtyi suomalaisten kovan vastarinnan takia. Puolustus Kollaalla kesti sodan loppuun asti. Siitä nimitys "Kollaa kestää".

Tolvajärvellä eversti Paavo Talvelan taisteluosasto (4000 miestä) hyökkäsi venäläisdivisioonaa (18 000 miestä) vastaan. Kolmessa päivässä venäläiset oli lyöty. Tämä voitokas taistelu lisäsi armeijan uskoa puolustuksen kestävyyteen. Lopulta rintama siirtyi Aittojoelle 30 kilometriä rajalle päin aina sodan loppuun asti.

6. KARJALAN KANNAS oli talvisodan päänäyttämö, jonka kautta piti kulkea venäläisten hyökkäystie Suomen ydinalueille. TAIPALEESSA joulukuun alkupuolella venäläiset ylittivät Taipaleenjoen, jota suomalaiset raivokkaasti puolustivat. SUMMASSA keski-Kannaksella neuvostoarmeija aloitti suurhyökkäyksen 17. joulukuuta. Alivoimasta huolimatta suomalaiset saivat torjuntavoiton, jota voitiin pitää ihmeenä. Hyökkääjällä oli Kannaksella miehissä kaksinkertainen ylivoima ja tykeissä kahdeksankertainen ylivoima. Yhtä suomalaista panssaria kohti oli 150 venäläistä panssaria. Summassa ja Lähteen alueella venäläiset aloittivat sunnuntaina 11.2.1940 talvisodan voimakkaimman tulivalmistelun. Sitten he syöksyivät suomalaisten asemiin. Lähteen suunnassa murhaava tykistötuli ja panssarivaunujen vyöry saivat suomalaiset vetäytymään osittain pakokauhunomaisesti. 13.2.1940 venäläiset mursivat tukilinjan ja etenivät viisi kilometriä suomalaisten selustaan. Suomalaisten pääasema oli murtunut. Myöhemmin suomalaiset vetäytyivät huonosti linnoitettuun väliasemaan. Suomalaisten urhoollisesta taistelusta huolimatta 27.2 joukot saivat käskyn vetäytyä taka-asemaan Viipurin eteläpuolelle ja Vuokseen asti. Maaliskuun alussa tappiot olivat suuret ja suomalaisten romahdus lähellä. Venäläiset eivät kuitenkaan ehtineet valloittaa Viipuria ennen rauhan tuloa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Hannu Kopra/joet.info

Paivitetty 02/03/2014

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10