SAARISELÄN TUNTUREITA JA KURUJA |
Kiilopäällä tarkoitetaan UK-puistossa ja Saariselän tuntumassa sijaitsevaa 546 metriä korkeaa tunturia ja myös tunturin lähellä sijaitsevaa Kiilopään tunturikeskusta. Tunturikeskuksesta lähtee lukuisa joukko merkittyjä retkeilyreittejä kansallispuiston eri osiin. Itse Kiilopään huipulle pääsee tunturikeskuksen lähtöportilta kahden kilometrin mittaista polkua pitkin. Osa matkasta kuljetaan rappusia pitkin. Edestakaisen matkan pituus on neljä kilometriä.
Kuvassa näkyvä Kiilopään tunturi on avotunturi, jonka laelta avautuvat komeat näkymät etelään Nattastuntureille ja kauas itään Sokostin (718 m) suuntaan.
Tältä Kiilopään retkeilykeskuksen portilta lähtevät polut Kiilopään huipulle, Luulammelle ja Niilanpäälle. Rinkan painon voi punnita taulun alla olevalla vaa´álla.
Huipulle kiivettäessä kannattaa seurata lintu-ja kasvimaailmaa. Yleisimpiä lintulajeja ovat kiiruna, keräkurmitsa, pulmunen, pikkukuovi, niittykirvinen, sinirinta, kivitasku, pajulintu, piekana ja lapinsirkku (kuva yllä) .
Kellokanerva Kasveista näkyvimpiä ovat kellokanerva, tunturikoivu, ruohokanukka, maariankämmekkä, sielikkö ja uuvana.
Kiilopään huipulle vievän polun keskivaiheilla on ns. seitapaalu, jonka Sompio-suurleirin partiolaiset ovat pystyttäneet 6.8.1970. Puupaalun kärjessä on veistetty nuppi. Vanha paalu kaatui 1980-luvulla ja uusi paalu pystytettiin 1990 samalle paikalle Kiilopään huipulle vievän polun varteen. |
| KAUNISPÄÄN tunturi sijaitsee aivan Saariselän kylän välittömässä läheisyydessä ( 2 km) . Sinne pääsee helposti autolla tai kävellen useampaakin polkua pitkin. Tunturia ei voi pitää enää luonnontilaisena, koska siellä on hissejä (5 kpl), laskettelurinteitä (11 kpl), näköalaravintola, matkamuistomyymälä ja masto. Tunturin juurella virtaa Luttojoki, jonka varrelta löydettiin ensi kertaa kultaa vuonna 1865.
Taustalla häämöttävät Kaunispään (438 m) ja Iisakkipään (454 m) tunturit. IISAKKIPÄÄN tunturihuippu on 454 metriä korkea. Se sijaitsee Saariselän kylältä muutamien kilometrien päässä. Saariselältä pääsee luontopolkua pitkin Luttojoen rannasta Iisakkipään huipulle. Tätä kuuden kilometrin polkua pitkin voi käydä vielä Pääsiäiskurussa ja palata takaisin Saariselälle.
|
Rumakuru tunnetaan louhikkorotkona, jonka rinteet kohovat rotkon pohjalta kymmeniä metrejä ylöspäin. Lähellä kurua sijaitsee Rumakurun uusin päivätupa ja nuotiopaikka. Hiukan kauempana on toinen vanhempi Rumakurun kämppä.
Rumakurun rinteet ovat jyrkät ja kivikkoiset. Etelään viettävällä rinteellä on paljon enemmän kasvillisuutta kuin pohjoiseen viettävällä rinteellä.
Rumakurun pohjalla on pieni kirkasvetinen allikko.
Jääkautiset sulavedet ovat jättäneet jäljelle vaikeakulkuisen louhikon rotkon pohjalle.
Rumakurussa on talvella lumivyöryvaara ja kesälläkin kannattaa kiivetessä olla varovainen kivivyöryn takia.
Rumakurun vanha kämppä on rakennettu jo 1900-luvun alussa. Se sijaitsee puron lähellä rinteessä komeiden tuntureiden keskellä. Tuvassa on pöytä, penkit, kaasuliesi ja kamiina. Tämä kullankaivajien ja poromiesten rakentama kämppä on niin suosittu, että kävijöitä on noin 20 000 vuodessa.
Tunturimaisema Rumakurun vanhan kämpän pihalta.
|
PÄÄSIÄISKURU tunnetaan myös Iisakkipään kuruna, koska se sijaitsee Iisakkipään ja Vahtamapään välissä. Kurun pohjalta kulkija voi löytää kesälläkin lunta. PARATIISIKURU sijaitsee Ukselmapään luona. Kurussa on korkea putous. LUMIKURUSSA voi nähdä varjoisissa paikoissa lunta kesälläkin.
Lumenviipymäpaikkoja kahden tunturin välissä.
|
