KONEVITSAN SAARI RAUHAN JA SODAN AIKANA

Hannu Kopra

_______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Taistelupaikkoja ja matkakohteita


Konevitsan saaren koko ja sijainti

Konevitsan saari sijaitsee Laatokan itäosassa. Se on kooltaan vain 11 neliökilometriä. Saaren muoto on kolmiomainen ja sen pituus on viisi kilometriä ja leveys kolme kilometriä. Rannat ovat matalia ja usein hiekkaisia. Saaren korkein kohta on Pyhävuori, jonka koskeus laatokan pinnasta on vain 25 metriä.

Konevitsan pääportti, sen torni ja pääkirkko sijatisevat saaren lounaisosassa Laatokan rannan tuntumassa.

Takaisin


Konevitsan luostari

Konevitsan saarelle pääsee laivalla joko Käkisalmesta tai Pyhäjärven läheltä Sortanlahdesta. Tien loppuosa Sortanlahteen on varsin kuoppainen. Sortanlahden rannikkoseudulla ei ole kallioita kuten Sortavalassa. Rannassa lähtee Konevitsa-niminen aluksella on usein paljon turisteja. Laivamatka kestää yli puoli tuntia ja pian tulevat esiin Konevitsan kirkon siniset kupolit. Parhaiten Konevitsaan pystyy tutustumaan oppaan johdolla. Kaunein kohde on itse luostarikirkko. Kirkon pääsisäänkäynti tapahtuu portin kautta, jonka seinässä on maalauksia. Kirkon alakerrassa on mm. kauppa ja kahvila. Laivarannasta saa ainakinkahvia ja makeisia. Itse Konevitsa-laivassa ei ole ostomahdollisuutta.

Sortanlahden laiturissa Konevitsa-niminen alus

Konevitsan saaren kirkko

Konevitsan kirkon toista kerrosta remontoidaan

Konevitsan rannoilla makaa monenlaista rojua ja roskaa.

Takaisin


Taipaleenjoki

Sotahistoriamatkalla tutustuttiin Karjalan kannaksen sotamuistomerkkeihin ja talvi- ja jatkosodan taisteluihin. Osa sukuseuralaisista siirtyi autolla kohti Taipaleen taistelupaikkoja. Tie oli huono, joten vain osa saapui Taipaleeseen asti.

Talvisodassa Taipaleessa oli kovia taisteluja. 7.12.1939 Eversti Blick komensi Taipaleessa 10. Divisioonaa. . Neuvostoliittolaiset aloittivat Taipaleen asemiin viikon rumputulen. Joulukuun 15. vahvennettu neuvostodivisioona ryhtyi aamulla voimakkaaseen taistelutoimintaan. Talvisodan loppuvaiheessa 20.2.1940 Taipaleen neuvostojoukot mursivat puolustuksen, mutta suomalaiset valtasivat vastaiskulla etulinjan takaisin.

Vanhoille Taipaleen taistelupaikoille oli vaikea ajaa. Sakkolaa sijaitseva Keljan taistelun muistomerkki on saavutettavissa tavallisellakin autolla. Ainut tie Taipaleeseen on huonokuntoinen ja sinne voi kulkea ainoastaan maastoautolla tai Ladalla.

Taipaleenjoen tunnetuimman sotahistoriallisen merkki oli Niittykasematti.

.

Suomen valtion Taipaleen hautausmuistomerkki

Jokaisen Taipaleen kivimuurille

Takaisin

Tali-Ihantalan taistelut-Pohjoismaiden suurin taistelu 1944

Jatkosodassa 1941-44 Tali-Ihantalassa oli hyvin ratkaisevat taistelut Suomen kannalta. Tali-Ihantala sijaitsee 8-14 km Viipurista pohjois-koilliseen. Pohjoismaiden suurin taistelupaikka oli alueella. Alueella oli 1944 noin 150 000 neuvostosotilasta ja 50 000 suomalaissotilasta ja panssarivaunuja ja lentokoneita. Suomalaisten ampuivat jopa 250 tykillä samaan neuvostojoukkojen asemaan. Talin silta lensi taivaan tuuliin.

Ihantalan taistelumaastoa Karjalan kannaksella 2010

Ihantalan maasto koostui sillan takana olevista isoist lohkareita. Isojen lohkareiden takana moni taistelija oli tavallisesti suojassa tulitukselta. Neuvostopanssareita vastaan pantiin panssaridivisioonan tykkipataljoona. Se tuhosi 40 neuvostopanssaria Tali-Ihantalan taistelussa. Neuvostojoukkojen torppaamisen kannalta hyvin ratkaisevassa osassa oli saksalainen lento-osasto Kuhlmeyn. Sen koneet tulivat ja pommittivat tehokkaasti vihollisia, panssarivaunuja ja huoltolinjoja.

Talvisodassa 1939-40 Tali-Ihantalassa taisteltiin varsin heikkoja. Sodan loppuvaiheessa 10.3.1940 Talin alueen taka-asema murtui ja puolustus joutui palaamaaan Konkkalanvuoren tasalle. Talin alueella neuvostojoukot tunkeutuivat Portinhoikkaan 1940.

Ihantalan taistelussa 1939-44 kuolleiden sotilaiden muistomerkki Ihantalassa

 

Ihantalan taistelun muistomerkki 1944 kannaksella. Suomi sai torjuntavoiton. Kiitos veteraaneillemme.

Takaisin


Sairala Kirvussa

Luovutetun Karjalan suurimpia kuntia oli Kirvu. Suomalaisten omistuksessa ollessaan Sairala tunnettiin Sairalan opistosta ja Kirvun luonnonparantolasta. Sairalan opiston rakennus on olemassa ja se toimii majoitustilana.

Sairalan evankelinen opisto

Sairalan alue on kumouilevaa, kapeat luode-kaakkoissuuntaiset vedet ja hakkaamattomat puut. Alueelle on rakennettu vanhojen suomalaistalojen sekaan jopa viisikerroksisia kerrostaloja ja datsoja. Muutama pieni kauppa on olemassa. Sairalan maatalouskolhoosi on lopettanut toimintansa.

Sairalan asema

Entinen Kirvun kirkko ja hautausmaa. Kirvulaisia sotilaita kuoli talvisodassa eri taistelupaikoilla 104, yksi oli Matti Armas Kopra. Jatkosodan aikana sankarihautaus ja kaatuneiden muistojuhla pidettiin toukokuussa 1942 Kirvun kirkossa. Jatkosodassa 1941-44 kuolleita kirvulaisia sotilaita oli 226.

Takaisin


Nettisivuja Karjalan kannakselta ja Sairalan ja Konevitsan luostarista

Sairala Kirvussa

Karjalan kannas

Takaisin


Hannu Kopra.

www.joet.info

Viimeksi tarkistettu: 1.6.2015.