| KIVIJÄRVEN LUONTO |
Joutsenia
Vehka
Vesiskorpioni ja vesimittari
1.Salamajärven kansallispuisto (Kuva Koirajärveltä)
2. Salamaperän luonnonpuisto
3. Vietsaari (Kuva näkötornista)
4. Kouvanlampi
5. Lintusaari 6. Lahdenperän viljelymaisema
7. Kirkkonevan soidensuojelualue
8.Veitjoen suistoalue
Metsäpeura
Metsäpeura on aikoinaan elänyt kaikkialla Suomen suurissa erämaissa. Se on monella tavalla sopeutunut havumetsävyöhykeen kylmiin talviin, runsaan lumen peittämiin metsiin ja hetteikköisiin soihin. Se on ollut suomalaisten tärkeimpiä riistaeläimiä. Tämän vuosisadan alkuun mennessä metsäpeura oli kadonnut Suomen alueelta. Peuran häviämisen aiheutti ilmaston lämpeneminen, peurarutto, ilmisasutus ja kilpailu poronhoidon kanssa. Tärkein syy oli kuitenkin ajattelematon ryöstöpyynti. Vuonna 1943 havaittiin metsäpeura ensi kerran Suomessa. Nykyään itärajan tuntumassa elelee muutamia satoja metsäpeuroja. 1980-luvulla metsäpeuroja on siirretty itärajalta Keski-Suomeen Salamajärven kansallispuitoon. Sieltä vapauteen lasketuista yksilöistä on kasvanut jo vankka yli tuhannen yksilön kanta. Metsäpeura on rauhoitettu eläin ja sen ihmisarkuus on vähentynyt. Peurat uskaltautuvat esimerkiksi maanteille ja hakkuuaukeille. Järven jäillä ne ovat tottuneet pilkkijöihin. Metsäpeura alkaa tulla toimeen jo hoitometsissäkin.
Metsäpeurojen kaluamia mäntyjä Salamajärven kansallispuistossa
Karhu on uljas kasvinsyöjä
Suomessa asustelee noin 1000 karhua. Se on hämärä- ja yöeläin, joka joskus liikkuu päivälläkin. Karhu elää metsäseuduilla, nykyisin myös asutuksen tuntumassa.Tämä eläin kulkee pitkiä matkoja, juoksee, laukkaa, kiipeilee ja ui hyvin. Se syö kasveja, hunajaa, muurahaisia, toukkia ja joskus hirviä yms. Karhu osaa viheltää, kiljua ja tuhahdella. Väistää ihmistä usean sadan metrin päästä. Karhu tekee pesän rinteeseen, puun juuren alle, luolaan, muurahaispesään jne. Nukkuu talviunta loka-marraskuusta huhtikuuhun asti. Karhuemo synnyttää 2-3 pentua tammi-helmikuussa. Se on Suomen uljain eläin.
Majava on patojen rakentaja
Majava elää joilla, lammilla ja järvillä. Suomessa tavataan kanadanmajavia ja euroopanmajavia. Noin 1000 euroopanmajavaa asustelee Satakunnan seuduilla. Kanadanmajavia on eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä Keski-Suomessa noin 5000. Majava on yöeläin, joka vedessä pelästyessään läimättää hännällään varoituksesksi muille. Eläin syö runsaasti haavan kuorta, versoja ja lehtiä sekä pihlajaa, pajua ja koivua sekä vesikasveja. Se tekee pesäkeon kaadetuista puista ja mudasta, yöpyy joskus onkalossa rantatörmässä. Majava on yksiavioinen. Emo synnyttää touko-kesäkuussa pesään 2-5 poikasta. Majava kaataa syksyisin talvivarastoksi puita läheltä joen tai järven rantaa. Se rakentaa patoja virtaavaan veteen, jolloin joessa vedenpinta nousee. Kivijärvellä on tavattu joitakin majavia.