KIVIJÄRVEN LUONTO

Luontosivujen sisältö:

Kysymyksiä Kivijärven luonnosta

Kivijärven arvokkaat luontokohteet

Metsäpeura, karhu ja majava

~~~~~~~~~~~~~~~~Tule kalalle Kivijärvelle tai vaeltamaan Salamajärven kansallispuistoon~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Linkkilista:

 Retkeily

Kivijärven eläimiä

Hailuoto

Veitjoki Kivijärvellä Retkellä Suomenselän erämaissa

Kuvia täytetyistä linnuista Vesien pikkueläimiä

Opetuslinkkejä

Jokien eläimiä

Biologia

Poronjäkälät Eläimiä talvella Melontalinkkejä Lapinlinkit

Biologian linkit Ympäristölinkit

Biologian tehtäviä 8lk

Mikroskooppikuvat

7 lk:n biologiaa

Kalastus.com

Suomen riistakeskus

Luontopalsta Luontokuvia

 Perhosia

Kalataudit

Hailuodon saari

Suomen kaunis luonto Luontokuvia

Mikroskooppikuvia kaloista

Kivijärven eläimiä

Kivijärvellä

Kivijärveltä  kerättyjä perhosia

Tunnista perhoslajit ylävasemmalta alkaen ?

1. Mäntykiitäjä 2.Suruvaippa 3.Amiraali 4.Haapaperhonen5.Suon keltaperhonen 6.Valesuokeltaperhonen7.Ohdakeperhonen8.Ritariperhonen9.-11Sitruunaperhonen.12.Kaaliperhonen13.Auroraperhonen14.Herukkaperhonen15.Hopeatäplä16.Nokkosperhonen 17.Auroraperhonen 18.Sinisiipi

Takaisin

Kysymyksiä luonnosta ?

Järvisimpukka

1. Mikä eläin kerää simpukankuoria saarten rantaan ?

2. Elääkö Keski-Suomessa majavia ?

3. Millaisilta paikoilta laulujoutsenen voi tavata pesivänä ?

Joutsen

4. Onko Keski-Suomessa tavattu rupiliskoja ?

5. Missä tervapääskyn pesä voi olla metsäalueilla ?

6.Voiko lepakon nähdä päivällä ?

7. Onko toutain luonnonvarainen ?

8.Voiko hauki syödä sammakon ?

9. Missä karhut elävät ?

Karhu

10.Mitä teeret tekevät tiellä ?

~~~~~~~~~~1.piisami 2.kyllä 3.matalissa lammissa ja lahdissa 4.ei 5.kolopuissa 6.kyllä syksyllä 7.ei, ist. 8.kyllä 9.Erämaa-alueilla 10.etsivät jauhinkiviä~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Takaisin

 


Kivijärven luontokohteita

Koirajärvi elokuun illassa

1. Salamajärven kansallispuisto sijaitsee Suomenselän vedenjakajalla. Täällä on suuria avosoita ja vähäpuustoisia nevoja. Kaikkein merkittävin soista on Heikinjärvenneva, jonka lintutornista voi tarkkailla liroja, taivaanvuohia, joutsenia,  suokukkoja, muuttohaukkoja, valkovikloja, kurkia sekä lukuisia lokki- ja sorsalintuja. Myös metsäpeurat viihtyvät täällä.

2. Salamaperän luonnonpuisto

Maisema Vietsaaren näkötornista pohjoiseen

3. Vietsaari (näköalapaikka)

4. Kouvanlampi

5. Lintusaari 6. Lahdenperän viljelymaisema

7. Kirkkonevan soidensuojelualue

8.Hämäläisten luola

Takaisin

Metsäpeura

Metsäpeura Salamajärven kansallispuistossa

Metsäpeurat Kivijärvellä

Metsäpeura Kivijärvellä

Metsäpeura on aikoinaan elänyt kaikkialla Suomen suurissa erämaissa. Se on monella tavalla sopeutunut havumetsävyöhykeen kylmiin talviin, runsaan lumen peittämiin metsiin ja hetteikköisiin soihin. Se on ollut tärkeimpiä riistaeläimiä. 1900-luvun alkuun mennessä metsäpeura oli kadonnut Suomen alueelta. Peuran häviämisen aiheutti ilmaston lämpeneminen, peurarutto, ilmisasutus ja kilpailu poronhoidon kanssa. Tärkein syy oli kuitenkin ajattelematon ryöstöpyynti. Vuonna 1943 havaittiin metsäpeura ensi kerran Suomessa. Nykyään itärajan tuntumassa elelee muutamia satoja metsäpeuroja. 1980-luvulla metsäpeuroja on siirretty itärajalta Keski-Suomeen Salamajärven kansallispuitoon. Sieltä vapauteen lasketuista yksilöistä on kasvanut jo vankka yli tuhannen yksilön kanta. Metsäpeura on rauhoitettu eläin ja sen ihmisarkuus on vähentynyt. Peurat uskaltautuvat esimerkiksi maanteille ja hakkuuaukeille. Järvenjäillä ne ovat tottuneet pilkkijöihin. Metsäpeura alkaa tulla toimeen jo hoitometsissäkin.

Metsäpeuran syöntijälkiä puissa

Metsäpeurojen kaluamia mäntyjä Salamajärven kansallispuistossa


Karhu on uljas kasvinsyöjä

Karhu

Suomessa asustelee noin 600-1000 karhua. Vähimmillään karhuja oli 1960-luvulla, vain 150 yksilöä. Karhun ajaminen talvipesältä on kielletty kuten myös lavalta ampuminen. Se on hämärä- ja yöeläin, joka joskus liikkuu päivälläkin. Karhu elää metsäseuduilla, nykyisin myös asutuksen tuntumassa. Sen ihmisarkuus on selvästi vähentynyt. Tämä eläin kulkee pitkiä matkoja, juoksee, laukkaa, kiipeilee ja ui hyvin. Se syö kasveja, hunajaa, muurahaisia, toukkia ja joskus hirviä yms. Karhu herkuttelee myös mielellään haaskoilla. Karhu osaa viheltää, kiljua ja tuhahdella. Se väistää ihmistä usean sadan metrin päästä. Karhu tekee pesän rinteeseen, puun juuren alle, luolaan, muurahaispesään jne. Talviuni kestää loka-marraskuusta huhtikuuhun asti. Karhuemo synnyttää 2-3 pentua tammi-helmikuussa. Se on Suomen uljain eläin.

 


 

Majava on patojen rakentaja

Majavien kaatamia puita Veitjoen rannalla

Majava elää joilla, lammilla ja järvillä. Suomessa tavataan kanadanmajavia ja euroopanmajavia. Noin 1000 euroopanmajavaa asustelee Satakunnan seuduilla. Kanadanmajavia on eniten Itä- ja Kaakkois-Suomessa sekä Keski-Suomessa noin 5000. Majava on yöeläin, joka vedessä pelästyessään läimättää hännällään varoituksesksi muille. Eläin syö runsaasti haavan kuorta, versoja ja lehtiä sekä pihlajaa, pajua ja koivua sekä vesikasveja. Se tekee pesäkeon kaadetuista puista ja mudasta, yöpyy joskus onkalossa rantatörmässä. Majava on yksiavioinen. Emo synnyttää touko-kesäkuussa pesään 2-5 poikasta. Majava kaataa syksyisin talvivarastoksi puita läheltä joen tai järven rantaa. Se rakentaa patoja virtaavaan veteen, jolloin joessa vedenpinta nousee. Kivijärvellä elää ajoittain joitakin majavia.

RETKI JÄRVEN RANNALLE

ENNEN RETKEÄ:

  • Retken paikka ja ajankohta

  • Tutkimusvälineet ja -aiheet

  • Tehtävät retkellä

  • Varustus retkeä varten ja välineiden käyttö

RETKELLÄ:

  • Havainnoidaan järveä, kerätään näytteitä ja kirjoitetaan muistiinpanoja

  • Tutkimusvälineiden kuivatus

RETKEN JÄLKEEN:

  • Kerättyjen näytteiden säilöminen

  • Havaintojen ja tulosten kokoaminen

  • Tulosten kirjaaminen

RETKEN AIHEITA

1. Ranta- ja vesikasvit

  • Tunnista kaikki tutkimusalueella olevat ranta- ja vesikasvit. Kirjaa ne ylös.

  • Kerää kasvinäytteet valkean kankaan päälle ja tunnista kasvit.

  • Prässää kasvit ja nimeä ne.

2. Planktonäytteiden keräys ja tutkiminen

  • Ota planktonnäytteet planktonhaavilla ja valuta purkkiin.

  • Tarkastele planktonia mikroskoopilla ja yritä tunnistaa lajeja.

3. Hyönteisten ja pohjaeläinten keräys ja tunnistaminen

  • Kerää hyönteisiä haavilla kasvillisuuden joukosta ja kääntelemällä pohjakiviä. Laita eläimet kannelliseen vesipurkkiin. Merkitse eläinlajeja muistikirjaan.

  • Tunnista keräämäsi eläimet

  • Laita pikkueläimet lopuksi akvaarioon tai palauta elävänä luontoon.

4. Kivijärven veden lämpötila, happamuus, väri ja näkösyvyys

  • Mittaa lämpömittarilla veden tämänhetkinen lämpötila n. metrin syvyydeltä.

  • Mittaa veden happamuus eli ph liuskalla tai ph-mittarilla. Merkitse tulos muistiin.

  • Arvioi valkealla lautasella veden väri.

  • Mittaa laiturin päästä tai veneestä veden näkösyvvys 0.5 tarkkuudella. Upota näkösyvyyslautanen veteen kunnes se häviää näkyvistä. Tulos kirjataan ylös.

5. Kivijärven vesi- ja rantalinnut

  • Tarkkaile kiikarilla järven lintuja ja tunnista niitä lintukirjan avulla.

  • Kierrä koko järven lahti ja kirjaa kaikki havaitut lintulajit ylös.

  • Tee linturetkestä yhteenveto

6. Digikuvaus/videokuvaus

  • Suunnittele etukäteen kuvattavat eläin-ja kasvilajit.

  • Laadi retkestä lyhyt kirjoitus videokuvausta varten.

  • Tallenna digikuvat tietokoneelle/editoi videonauha.

  • Näytä video

 

Takaisin
Etusivulle
Tekijä ja valokuvat: Hannu Kopra, päivitys 20.02.2014