Kivijärven eläimiä

Sisältö


KIVIJÄRVEN NISÄKKÄITÄ:

SUSI tekee pitkiä matkoja talvisin ja sen jälkiä voi nähdä talvisin Pohjoisessa Keski-Suomessa. Susi on arka eläin ja karttaa ihmistä. Suden rauhoitus on vahvistanut sen määrää. Suomessa on susia muutamia satoja. Se pyytää saaliikseen hirviä, poroja ja peuroja talvisin. Susi pariutuu helmi-maaliskuussa ja kahden kuukauden kuluttua naaras synnyttää 3-6 pentua. Ensimmäisenä talvena sudenpennut kulkevat lauman jälkijoukossa. Jos susi tekee vahinkoa valtio korvaa nämä kotieläinvahingot.

ILVES on ainut kissaeläin näin pohjoisessa. Urokset voivat painaa yli 20 kiloa. Ilveksen turkki muuttuu talvisin punaharmaasta beigen valkeaksi. Kivijärvellä ilvesten jälkien näkeminen ei ole mitenkään harvinaista. Pääravintonaan tämä kissaeläin syö jäniksiä, jotka se yllättää vaanimalla. Myös kanalinnut, oravat, ketut ja pikkunisäkkäät kelpaavat. Ilves synnyttää loppukeväästä 2-3 poikasta, joita naaras yksin hoitaa.

SAUKKO on Kivijärvellä melko yleinen sillä se pitää virtaavista vesistä. Sulana pysyvien virtapaikkojen lähellä voi nähdä saukon tai sen jäljet. Saukko saalistaa vain vedessä, mutta siirtyessään joelta toiselle eläin tekee kilometrin mittaisia matkoja maalla. Saukko syö pääasiassa kaloja, sammakoita, rapuja ja vesimyyriä. Saukon turkki on lämmin ja vedenpitävä.

Ähtärin ahma

AHMA kuuluu näätäeläimiin, ja se on tässä ryhmässä Euroopan suurin. Eläimen turkki on tummanruskea vaikka väritys vaihteleekin aika paljon yksilöltä toiselle. Korvissa on kellanruskeat reunat. Ahma liikkuu aika laajalla alueella vaikka yksilömäärä onkin alle 200. Eniten ahmoja on Lapissa ja itärajan kunnissa.Lapista on ahmoja siirretty Keski_Suomen pohjoisosiin. Ahmanaaras synnyttää maalis-huhtikuussa 2-4 pentua. Jos emoa häiritään, se siirtää pennut uuteen paikkaan.

Takaisin


LINTUJA:

NÄRHI on kaikkein värikkäin varislintumme. Se on paikkalintu, joka eräässä suhteessa muistuttaa kuukkelia. Molemmat linnut ovat ruskeita, mutta närhellä on siivissä sinistä ja pyrstö on musta. Närhi viihtyy talvisin ihmisasumusten lähellä ja havumetsissä. Se kerää myös talveksi varastoja. Pohjoisessa Lapissa närheä ei tavata.

PUNATULKKU on värikäs vieras lintulaudoillamme. Talvisin monet punatulkut vaeltavat etsien pihlajanmarjoja ja muuta syötävää. Koiraan tuntee räikeän punaisesta rinnasta ja vatsasta. Naaraan rinta ja vatsa ovat punaruskeita.

MAAKOTKA on vapauden ja rohkeuden symboli. Talviaikoina kotka ruokailee haaskoilla ja syö myös kanalintuja sekä jäniksiä. Paliskunnille voidaan maksaa korvauksia, mikäli tämä petolintu aiheuttaa vahinkoa poronhoidolle. Nykyään maakotkia on Suomessa noin 250 paria, joku niistä pesii kesäisin Suomenselän erämaissa.

PYRSTÖTIAINEN on erikoinen lintu sen vaaleuden, pitkän pyrstön ja pesinnän takia. Sen höyhenpuvussa on valkoista, punaruskeaa ja mustaa. Linnulle tulee mittaa pyrstöstä nokan kärkeen 15 senttiä ja painoa 9 grammaa. Talvisin linnun tapaa usein muiden tiaisten parvessa kovassa ravinnonetsinnässä. Hämähäkit ja hyönteiset ovat linnun mieliruokaa. Kesäisin pyrstötiainen pesii koivuvaltaiseen sekametsään, josta sen rungonvärisen joustavan pesän voi hyvällä onnella tavata. Pesässä on normaalisti 8-10 munaa.

LINTUHAVAINTOJA TALVELLA

Talvella on havaittu Kivijärvellä kymmeniä eri lintulajia. Vesilinnuista joutsenia on nähty sulapaikoissa . Kanahaukkoja ja maakotkia esiintyy läpi talven. Pöllöistö helmipöllö, huuhkaja, viirupöllö, varpuspöllö ja hiiripöllö on havaittu useamman kerran.

Tikoista käpytikka on yleisin ja harvinaisempia ovat talvisin pikkutikka ja harmaapäätikka. Pikkukäpylintuja ja kirjosiipikäpylintuja on myös nähty jonkin verran.Koskikarat viihtyvät jokien sulapaikoilla. Lintulaudoilla käy yleisten tiaisten ja punatulkkujen lisäksinärhiä, puukiipijöitä ja pysrstötiaisia.

Takaisin

KALOJA:

TAIMEN nousee jokiin kutemaan syksyisin. Taimenen kyljissä on runsaasti täpliä ja pyrstöevä on tasainen sekä tanakka. Osa taimenista voi tulla sukukypsiksi jo synnyinjoessaan ja lisääntyä ns. tammukkana eli purotaimenena.

HAUKI on meille tuttu ja ahvenen jälkeen yleisin kala. Sen keskipituus on puolen metrin luokkaa ja paino 0.5-3 kiloa, mutta usein enemmänkin.Järvissä viihtyvät mateet, siiat ja säynävät. Kuten tiedetään hauki syö miltei yksinomaan muita kaloja. Olen toki tavannut hauen mahasta sammakoitakin. Hauki on yleinen koko Suomessa Lapin pohjoisosia myöten.

Linkkejä:

Retkellä Suomenselällä

Opetuslinkit-www.joet.info/

Takaisin

Etusivulle

Tekijä: Hannu Kopra